Tunnustuksesta tulee aina hyvä mieli

Varjojen saari-blogin emäntä Aikatherine muisti minua kauniilla tunnustuksella. Sydämellinen kiitos!

Varjojen saarelta löydät monen kirjoittajan yhdessä kehittelemän, mielenkiintoisen ja  jännittävän jatkokertomuksen, jonka Aikatherine kokoaa ja hioo lopulliseen muotoonsa.

Tunnustukseen liittyi myös pyyntö kertoa 7 paljastusta itsestä ja jakaa tunnustusta eteenpäin.

Tässäpä siis näitä, tällä kertaa hieman kevyemmän sorttisia tunnustuksia: 

¤ Olen intohimoinen kahvin ystävä. Aamu ei lähde käyntiin ilman vahvaa kahvia.. Usein keitän aamukaffeja pariinkin otteeseen.. Yöuniani kahvi ei haittaa lainkaan, joten voin ryystää kupillisen minä vuorokauden aikana hyvänsä. Mutta kuppi kerrallaan riittää.

¤ Luovuin valkoisesta sokerista ja vehnäjauhosta parisen kuukautta sitten. Mitään pakkoa ruokavalion muutokseen ei ollut. Nyt vain tuntui vain siltä, että tämä on hyväksi. Ja intuitio osoittautui oikeaksi. Huomaan jo nyt, että energiaa on entistä enemmän. Joulun tienoilla sokerittomuus katkeaa joksikin aikaa, tiedän sen, enkä ota siitä stressiä. Vakaana aikomuksenani on palata  sokerittomaan ruotuun viimeistään kun laskiaispullakausi on ohi :)

¤ Suunnittelen arkisia asioita joskus pitkälle etukäteen.  Huomaan myös kehitteleväni mielessäni varasuunnitelmia, jos joku asia menekään  suunnitelmani mukaan. Joskus tästä ominaisuudesta on hyötyä, joskus haittaa, elämässä kun noita sattumia riittää.. Onneksi sentään olen tajunnut jättää monet arjen yläpuolelle kohoavat asiat rauhaan suuremmilta suunnitelmilta. 

¤ Rakastan hyvässä hengessä käytyjä väittelyitä. Joskus ne tosin, inhimillistä kyllä, tuppaavat muuttumaan tulisemmiksi kuin alun perin oli tarkoitus ;)

¤ Ruokailuaikani ovat hiukan erikoiset.. Sen 'kunnon aterian' syön usein vasta klo 22 jälkeen. Tämän ihmeellisyyden syy on selvä: kun elää yksin, 'muiden nälästä' ei tarvitse välittää. Tässä suhteessa voin elää itsekästä elämää.En tiedä, tottuisinko enää muunlaiseen..


¤  Tein juuri syysvaateinventaarion vaatekaapeissani ja huomasin ilokseni, että suuria hankintoja ei tarvitse tänä syksynä tehdä. Kun ostaa kunnollista ja vähän kalliimpaa silloin, kun vaatteita ostaa, säästö on huima. Toki jotain ihan pientä uutta hankin...


¤ Ilokseni huomasin senkin, että keväällä ostamani kauniit, kalliimmanpuoleiset kävelykengät, jotka tuntuivat aivan väärältä valinnalta muutaman päivä oston jälkeen, tuntuivat asettuvan jalkoihin nyt ihan eri tavalla. Korko tuntui keväällä aivan liian korkealta, nyt jo hyvältä. Ihanaa! 

Tunnustuksen jaan eteenpäin kaikille niille ihanille blogeille, joita seuraan.

Toivotan hyvää syyskuun alkua sekä vakiolukijoille että pikaisesti pistäytyville!

Sattumien teillä

Olen tainnut jo täällä blogissakin mainita, että tavallinen kuntokävely on yksi lempiharrastuksistani.

Parempaa ja hauskempaa kuntoilumuotoa en tiedä. Maisema vaihtuu, kuitenkin niin hitaasti että näkymistä ehtii nauttia.

Kaupunkikävely on mukavaa: syyskesä on parasta aikaa pongailla värejä ja muutakin kaunista.... Nämä boheemin rönsyilevät kukkaistutukset ilahduttavat ohikulkijaa Aurajoen rannalla, Qwenselin talon lähistöllä.

Mutta vaikka kävelyreittejä ja yllättävää nähtävääkin riittää, tiet alkavat käydä tutuiksi.. Usein käy niin, että valitsee sen hyvän ja rauhallisen tien, jonka yksityiskohdatkin muistaa jo ulkoa. Tänä kesänä keksin oivan ja yllättävän hauskan tavan välttää tylsiä kävelyrutiineja. Ensin valitsen sillä hetkellä päähän pätkähtävän tai joku itselle tärkeän lukusarjan (esimerkiksi oman syntymäpäiväni kaikkine numeroineen) ja alan kääntyillä kadunkulmista tai teiden risteyksistä lukujen osoittamissa kohdissa. Toki muunkin 'ohjainsysteemin' voi valita: värin, sanan, mitä mieleen juolahtaa. Jotta yllätysmomentti tulisi kuvaan mukaan, valitsen 'harhailun' lähtöpisteeksi kohdan, joka on tarpeeksi etäällä omilta, tutuilta  kävelyreiteiltäni.  Tai sitten numerosarjan on oltava tarpeeksi pitkä..

Kerran päädyin kapealle kujalle, rikkinäisten portaiden juurelle. Sillä kerralla oli kamerakin mukana. 

Joku muukin oli sinne näemmä eksynyt.. Liekö Romeo kiivennyt tuosta Juliaansa tapaamaan, joskus vuosia sitten...

Krysanteemi ~ Chrysanthemum

Hopeoidut kaulakorut, uniikit korukivet

Kauniin korukiven kohdatessani ja siitä korua suunnitellessani mietin usein, miten häiritsisin kiven omaa kauneutta mahdollisimman vähän. Niin kävi tälläkin kertaa. Kaunis valtamerijaspis oli mielestäni ihan sen oloinen, että se halusi seurakseen jotain yksinkertaista, vaikkapa vain klassisen helmiketjun.
Jaspiksen kuviointi toi mieleeni syyspäiviä piristävät krysanteemit, jotka jaksavat kukkia ja tuoksua uskollisesti aina pakkasiin asti...

Valkoiset krysanteemit saivat seuraa Swarovskin himmeän satiinipintaisista helmiäiskristalleista (sävynä  green powder) ja muutamasta pienestä vuorikristallista.

Korun muut materiaalit (ketju, lanka, korupiikit) ovat tällä kertaa hopeoituja, paitsi riipusta kannatteleva linkki, joka on sterling-hopeaa (en löytänyt varastoista nyt sopivaa hopeoitua). Koru on pitkä, noin 80 senttinen ja lukoton. Riipuksen pituus on n. 4,5 cm.  Swarovskin helmet ovat 8 ja 6mm kokoisia. 

Koru pääsi palkinnoksi vuosittaieen blogiarvontaani, joten se ei ole enää vapaa.

Tutkin korua tehdessäni hieman kukkien kieltäkin.Valkoinen krysanteemi merkitsee viktorian aikana kehitellyn kukkaiskielen mukaan uskollisuutta. Japanissa krysanteemit ovat olleet peräti keisarin suojeluksessa. Siellä niiden sanotaan olevan kuolemattomuuden vertauskuvia... Kuolematon uskollisuus kuulostaa hyvältä sanaparilta :)

Tuosta materiaalien valinnasta (muun muassa että valitako koruun hopeaa vai jotakin muuta metallia) kirjoitin männä viikolla oman postauksenkin, mutta jätän sen tekstin julkaisun myöhemmäksi. Tässä nyt vähäsen tuostakin aiheesta:

Olen viimeaikoina etsiskellyt hyviä, kestäviä vaihtoehtoja sterling-hopealle, varsinkin pitkien kaulakorujen vaihtoehtoiseksi materiaaliksi. Hopean hinta kun huitelee omissa svääreissään: viimeksi päivittelin huimia hintoja viime viikolla tilatessani hopeaa valmistumassa olevaan tilauskoruun.

Siksi myös muut metallimateriaalit kiinnostavat kovasti. Tutustuin vasta ihan äskettäin tässä korussa käyttämääni,  korkeatasoiseen  hopeoituun kuparilankaan, joka on hopeoinnin jälkeen päällystetty tummumista estävällä emalilla. Lanka muistuttaa ominaisuuksiltaan vintaj-lankoja, joista olen oppinut pitämään paljon. Leikkauspinnaltaankin ko. lanka on muita tapaamiani hopeoituja lankoja paljon kauniimpi, josta lisäpisteet. Lanka pääsee ehdottomasti mukaan  materiaaliarsenaaliini.

~~~~~~~~~~~~~~~~

I named this beautiful ocean jasper pendant  'white Chrysanthemums' due to those delicate patterns of the stone. According to language of flowers, white chrysanthemuns means 'loyalty'. In Japan this beautiful flower symbolises immortality.

Simple long necklace is made of ocean jasper, Swarovski crystal pearls (green powder), rock crystal, silverplated copper and  jewelry metal.

Solaris

 Helmikorut, hopeakorut, makeanveden helmet.

Idea rannekoruun lähti ajatuksesta punoa kesän poutapilvet koruksi.. Kauniskiiltoiset ja pilvimäiset, ihanan eläväpintaiset biwa- makeanveden helmet saivat ympärilleen sterling-hopeaa.  Ja sitten tuli aurinkokin messiin ja antoi korulle nimen.

Koska koruun tuli runsaasti erimuotoisia aineksia, en lisännyt helmenvalkoisen ja hopean rinnalle muita sävyjä.  Näin sain pidettyä korun yleisilmeen rauhallisena. Voisin nähdä tämän korun esimerkiksi pehmeän syysneuleen seurana....

Koru on pituudeltaan noin 18 cm (+ 4 cm lisäketju). Makeanveden helmet on kiedottu sterling-hopealankaan. Myös kaikki muut metalliosat ovat tässä korussa sterling-hopeaa. Keskusauringon läpimitta: 15mm. Koru ei ole enää vapaa.

~~~~~~~~~~~~~~

Solaris bracelet is inspired by soft, buffy clouds flying across blue summer sky... This view  is one of the loveliest memory of my summer. - And the sun is shining :)

 Biwa freshwater pearls and sterling silver.

Elokuinen iltapäivä ~ Afternoon In August

 Ollaan jo puolivälissä elokuuta ja kesä tuntuu vain jatkuvan.

Ihan kuin se olisi herännytkin vasta nyt, kalenterisyksyn lähestyessä huimaavaa vauhtia.

Toivottavasti lämpöä riittää kukkuramitoin pitkälle syksyyn ...

Savitehtaan tyttö ~ The Ceramics Factory Girl

 Kaulakorut, tiilenpunainen, jaspisbreksia.

 Poltetun punaisen eri sävyjä, joukossa hiukan vihreää ja vaaleita häivähdyksiä... Muutaman ajan panttaamani jaspisbreksia on kuin se olisi kasattu vanhoista tiilen - ja keramiikanpalasista.  Riipus ei kaivannut seurakseen muuta kuin tiilenpunervaa akaattia. Korusta tuli reipassävyinen 'Savitehtaan tyttö'.

Korua tehdessäni mieleen muistui näky entisen Kupittaan Saven tontilta täällä Turussa, kun tehtaan perustuksia ja maaperää möyhennettiin uusien rakennusten tieltä. Traktorit nostivat maasta kasoittain särkyneitä tiiliä, keramiikan palasia, rautaromua. Kaikkea sitä, mitä kunnon savitehdas saattoi jälkeensä jättää. Näky oli minusta kovin mielenkiintoinen...  Kupittaan Savi lopetti toimintansa 60-luvun lopussa, mutta moni varmasti  muistaa/tietää ne iloiset 'Matti ja Maija'-veistokset, kauniit maljakot sekä muut käyttö- ja koriste-esineet, jotka nykyisin ovat suosittuja  keräilykohteita. Toiminnan alussa raaka-aineena  käytettiin punasavilietettä, jota tuotiin tehtaille aurajoesta, omaa raidetietä pitkin :).

Mieleen putkahti myös kuva tytöstä, keramiikan- ja tiilenkappaleista tehty koru kaulallaan... Mielikuvieni tyttö oli toimessa tehtaan 'koristeluosastolla',  loihtien astioihin kauneimpia asioita, mitä tiesi: kukkia, lintuja, ornamentteja, maisemiakin. Joskus valmistumassa oleva astia särkyi ja siitä tuli tietenkin nuhteita, mutta pieni murhe unohtui viimeistään siinä vaiheessa, kun tyttö sai maalattavakseen  uuden maljakon ja pintaan alkoi syntyä jälleen mitä mielikuvituksellisempia kuvioita...

Näistä mielikuvista syntyi tämä, jaspisbreksiasta ja akaatista koostuva kaulakoru.  Kieputukset ovat  emalipäällysteistä vintaj-kuparilankaa. Sekä lanka että korumetallinen salpalukko ovat nikkelittömiä. Riipuksen toisella laidalla on n. 1,5 mm  pituinen, luultavasti hiontavaiheessa tullut särö (kuvassa 2 vasemmalla). Riipuksen kauneuteen tuo pienoinen särö ei mielestäni vaikuta.  Koru on pituudeltaan noin 60 cm. Riipus on pituudeltaan noin 5,5 mm, akaattihelmet 8 millisiä.

Edit.: Koru ei ole enää vapaa.

Katselin tuossa tämän kesän korusatoa.. Kokonaista 2 korua on valmistunut! Toisaalta tuntuu, että pieni tauko on ollut ihan hyvästä. Uusia ideoita putkahtelee ja ne vanhatkin odottelevat toteuttamistaan... 

Toivottelen iloista viikonjatkoa, myös uusille lukijoille :)

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Reddish necklace's name is inspired by the feelings I got when I saw this beautiful brecciated jasper pendant. It looks like it's made of old, broken bricks and pottery pieces. Brecciated jasper, agate, vintaj copper wire and jevelry metal.

Aurinkoenergiaa! ~ Solar Power

Olen viimeaikoina tutustunut ja ihastunut vihreisiin juomiin.. Siis niihin, jotka miksaillaan runsaista määristä erilaisia salaatteja ja joihin lisätään haluttaessa myös muuta tuoretta ja terveellistä.
Runsaasti lehtivihreää eli klorofyllejä sisältävät vihreät kasvikset ovat todellista voimaruokaa. Juomareseptejä tutkiskellessani löysin uudelleen myös vanhan tutun vehnänoraan, jonka olin tyystin unohtanut. Tämä pieni ja äärimmäisen tehokas energiapommi sisältää lehtivihreän ohella lukuisan määrän muita pigmenttejä, vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita sekä entsyymejä.

Juomiin on hyvä  käyttää luomusalaattia, sillä 'normaalilla tehoviljelyllä' kasvatettujen salaattien nitraattipitoisuus saattaa olla jopa monikymmenkertainen luomusalaatteihin verrattuna. 

Vehnänoraassa on paljon sulamatonta kuitua, joten mehu kannattaa tehdä joko lingolla tai siivilöidä se tehosekoituksen jälkeen. Löytämissäni ohjeissa vihermehujen pohjana käytetään yleensä vettä, mutta ihastuin kokeiluun, jossa tein mehun jääkaappikylmäksi jäähdyttämääni, erilaisilla kukilla maustettuun vihreään teehen. 

Itse teen juoman siten, että tehosekoittelen yleensä puoli puntillista venhänoraita n. 1,5-2 dl jäähdytettyä vihreää teetä, siivililöin ja lisään juomaan vajaan  puntillisen luomusalaattia ja vielä jotakin ekstraa, mitä sinä hetkenä sattuu käsillä olemaan.. Ja sitten sekoitellaan uudestaan. Banaani ja avokado tuovat juomaan mukavaa pehmeyttä, kurkku raikkautta, pähkinät ja siemenet energiaa, marjat pirteyttä.... En tykkää sekoitella juomaan ihan mitä tahansa vihanneksia enkä hedelmiä, sillä haluan, että juoma myös maistuu hyvältä.. Siksi jätän tomaatit, paprikat, mansikat, yms. tästä pois (kokeiltu on, joskus muinoin). Juoman voi halutessaan makeuttaakin...

 Ensi kerralla on 'korun aika'. Täytyy vain ryhtyä kuvauspuuhiin, jotain pientä kun on jo valmiina...

~~~~~~~~~~~~

I fell in love with green smoothies! Lots of Sun energy, chlorophylls, and other pigments, vitamins, minerals and enzymes.  I make my smoothies with  aromatised, properly cooled green tea, green grass juice and green vegetables. I flavour the basic smoothie with different kinds of fruits, berries and vegetables.

Ja vielä..

Nanti Laa oli muistanut minua blogitunnistuksella.. Käypä pistäytymässä Nantin mukavassa blogissa. Olen muistaakseni jo pariinkin kertaan vastannut tähän samaiseen tunnustukseen, joten tällä kertaa vain kiitän ja niiaan.  Sydämellinen kiitos, Nanti <3

Syksyn 2012 värit ~ Colors Of Fall 2012

Vaikka eletään 'hehkuvinta' kesää, teki mieli jo vähän tutkiskella tulevan syksyn värikarttoja.

Tässä Pantonen ehdotus syksyksi. Kartalta löytyy niin lämpimänä hehkuvia kuin viileitäkin värejä. 

Jokaiselle jotakin. 

- Syysväreissä melkeinpä pakollinen violetti on nyt runollinen  'Rhapsody'. 

- Vuoden väri, tulinen 'Tangerine tango' jatkaa sujuvasti syksyllä. 

- Sininen on nyt puhdas 'Olympia Blue'

- Vaaleanpunainen jatkaa: luulen, että tuo vanhahtavan hempeä 'Rose Smoke' voisi toimia vaikkapa harmaan kanssa...

-Keltainen taittuu syksyllä sinapin suuntaan.

- Limen paluusta ilahduin kovasti. 'Bright  Chartreuse' toimii varmasti tehokkaana asustepiristäjänä syksyn synkeydessä :) 

Piilosilla ~ She Is Hiding Somewhere

Aurinko on piilotellut viimepäivät.
 Ehkä hän kyllästyi ja lähti muille maille mustikoille. Sujahti auringonkukkavanana taivaan halki.

-Toivottavasti hän palaa takaisin levänneenä ja entistä sädehtivämpänä ;)

Pilvisinä päivinä olen tutustunut kuvankäsittelyohjelmien ihmeelliseen maailmaan. 'Neiti Aurinko' on  ensimmäinen kuvakollaasini. Mukavaa puuhaa, aika meni siivillä :)

~~~~~~~~~~~~~~~~

The Sun is hiding. 
Maybe she left us and took a flight somewhere far away... 'I was bored with summer in Finland'- she replied. Hope she will return -and soon ;)

The picture above is my very first collage picture ever. 

Runon ja suven päivä

Alla oleva kaunis, Leinon vuonna 1898 kirjoittama  'Juhannus' löytyi alunperin hänen kokoelmastaan 'Sata ja yksi laulua'.

Sen myötä toivotan kaikille blogissani piipahtaville runorikasta Eino Leinon päivän iltaa!