keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Korukivet: kivettynyt puu

Tällä kertaa tuon blogin  korukivikokoelmaan yhden luonnon muotoiluihmeistä; kivettynyt puu ei itseasiassa ole puuta lainkaan, vaan kvartsiryhmään kuuluvaa kiveä, joka on korvannut aikojen kuluessa sedimentteihin uponneen puun osat ja solukot. 
Puuaineksen korvautuminen mineraaleilla tapahtuu erittäin hitaasti ja hienovaraisesti niin, että parhaimmillaan puun syytkin ovat vielä näkyvissä.  Puun tuntu ja henki ovat läsnä. Vaikutelmaa korostaa näissä kuvissa näkyvässä kapussissa vielä se, että kiven väri toistaa puun luonnollisia sävyjä. Kivettynyt puu voi olla nimittäin myös  keltaista, sinistä ja punaistakin, riippuen siitä, mistä mineraalista se on muodostunut.  

Kiviaines voi olla jaspista, kalsedonia tai opaalia. Tämä yksilö näyttää hyvin jaspismaiselta. Kivettyneen puun kovuus on kvartseille ominaisesti suuri, 6,5 -7 Mohsin asteikolla.  

Kiviterapian mukaan kivettyneellä puulla on vahva yhteys luontoon, erityisesti maaperään. Se toimii siis henkisesti maadoittavana, rauhoittavana kivenä. Sen sanotaan vähentävän pelkoja ja hermostuneisuutta,  lisäävän hyvinvoinnin tunnetta ja rentoutta. Tämä kivi auttaa kantajansa näkemään metsän puilta; huomaamaan elämän tärkeät asiat. Fyysisellä puolella kivettyneen puun sanotaan hoitavan luita ja helpottavan selkävaivojen ja altzheimerin oireita.

****

Pikkuisen vielä muita kuulumisia korurintamaltani:  Koruja on tekeillä useampiakin, mutta olen rakentanut niitä kuin Iisakin kirkkoa. Uusin kokeilu valmistuu kohtapuoliin... 

Ja vielä erityiskiitokset: vaikka koruntekotahtini on ollut viime aikoina kovin hidas, on ihanaa huomata että olette pysyneet kaikki nämä kuukaudet lukijoinani. Sydämellinen kiitos siitä! 



tiistai 14. lokakuuta 2014

Nauhallinen syksyä


Tein jokin aika sitten vihreästä pitävälle äidilleni pitkän pitkän helminauhan, joka on jostain syystä jäänyt kuvaamatta ...


En ole pitkään aikaan tehnyt mitään tällä tavoin: ladoin erilaisia ​​makeanveden helmiä vaijeriin ja väliin metalliset välihelmet. Nauha on 115 cm pitkä, joten korua voi pitää kaulalla jopa kolminkertaisena. Koru onkin valmistumisensa jälkeen ollut monessa mukana.


Kuvien värisäätö meni kertaa mutu-tuntumalla. Olen minulle tuntemattomalla koneella, jonka näyttö toistaa värit jotenkin hassusti ... 

25.10: pääsin vihdoin omalle koneelle ja kauhistuin, nauroinkin, minkälaista tekstiä tuolla käyttämälläni 'tuntemattomalla koneella' sainkin aikaan. Miten ihmeessä se voi olla ylipäätään mahdollista, että kone lisäilee itse sanoja lauseisiin, myös yksi englanninkielinen sana oli livahtanut joukkoon. Nähtävästi kone on automaattisesti kääntänyt tekstin ensin englannin- ja sitten suomenkielelle. Tuntemattomia ovat bittien tiet! En taida edes uskaltaa kurkkia, miten kirjablogini jutut ovat kirjautuneet...



*
Toivottelen miellyttävää Ja värikästä viikonjatkoa!

PS: suuren roskapostitushyökkäyksen vuoksi muutin kommenttien valvontaa siten, että kommentteja voivat tällä hetkellä lähettää vain henkilöt, joilla on google-tili. Pahoitteluni! 

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Korukivet: malakiitti

Voimakkaan vihreää, hiottuna erikoisen raidallisuutensa paljastavaa malakiittia syntyy maaperässä kuparimalmien muuttumistuloksena.  Malakiitin nimi juontaa kreikankielen salasta 'malakos', joka tarkoittaa pehmeää. Kovuudeltaan kivi kylläkin asettuu korukivien keskikastiin ja hioutuu hyvin, mikä on yksi syy siihen että juuri tätä kaunista kiveä on käytetty ja yhä edelleen käytetään monien hienostuneiden koriste-esineiden ja  korujen raaka-aineena.


 Näissä kuvissa esittelen hieman erikoisemmin viimeistellyn malakiitin. Normaalisti kivi hiotaan mahdollisimman sileäksi, jotta sen kuviointi tulisi esiin, mutta tässä kiven pinta on jätetty rouheaksi (engl. druzy). Minulle tuli salamannopea flash back lapsuuteen nähdessäni  tämän kiviparin: muistin äitini pronssisen, 1970-luvulla tehdyn kaulakorun, jonka koristuksena on rouheaksi jätettyä malakiittia.  Ihailin korua jo silloin lapsena aivan mielettömästi, erityisesti sen huikeaa vihreää sävyä ja valon leikkiä kiven rosoisella pinnalla.



Malakiitti oli yksi muinaisten egyptiläisten käyttämistä koru- ja koristekivistä. Kivi liittyy läheisesti egyptiläisten jo hyvin varhaisessa historiassaan palvomaan taivaanjumalatar Hathoriin, jota kutsuttiin myös tähtien jumalattareksi. Hathor edusti  Faaraoiden egyptissä äitiyttä, iloa, musiikkia, tanssia, rakkautta ja romatiikkaa...
 Jumalatar yhdistettiin tuon kaiken muun hyvän ohella myös turkoosiin, malakiittiin, kultaan ja kupariin. Hän oli kaikkien näiden arvokkaiden materiaalien valtiatar.

Kiviterapiassa malakiitin sanotaan olevan rauhoittava ja henkistä energiaa maadoittava kivi, auttavan unettomuudessa ja synnytyksissä, helpottavan astman oireita.