Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kieputtelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kieputtelu. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Metallilangasta punottu riipus


En vieläkään ole unohtanut ajatusta kieputtelun salojen oppimisesta. Pitkästä pitkästä aikaa kokeilin miten sormet kestäisivät tätä lajia... Kutsuisiko tätä tekniikkaa kieputteluksi, neulomiseksi, kutomiseksi vai punomiseksi? Termejä tälle ihanalle ja vaativalle menetelmälle riittää; itse tunnen melkein neulovani, työ edistyy silmukka silmukalta...

Erilaisia punostyylejä riittäisi opittavaksi eikä siinä vielä kaikki: jäljen tulisi olla tasaista niin kuin neuloessa ikään ja sen jälkeen pitäisi liittää kappaleet nätisti yhteen. Tätä riipusta kääntelin ja vääntelin varmaankin kymmeneen eri malliin, ennen kuin se asettui edes jollain tavalla keskushelmen ympärille. Punoksessa näkyvät siis monien muotoilujen jäljet. No juu, viisas antaisi jo periksi, minä en  - tämä siis jatkuu ;)


Riipuksen keskiöön löysin suurehkon, viistehiotun lasihelmen. Lankana Parawiren valmistamaa emalipäällysteistä kuparilankaa pronssin ja kuparin sävyisenä. Tämä yritys päässee jo omaan kaulaani...

Hyvää viikonjatkoa! <3



sunnuntai 2. elokuuta 2015

Korento: metallilankakokeiluja № 1502...


Tervehdys  - pitkästä aikaa!

Kesä on edennyt jo elokuuhun... Pari kuukautta on kulunut niin, että en ole vilkaissutkaan koruntekotarvikkeisiin. Helmikorin sisältökin näytti taas ihan uudelta.  Eilen kokeilin, miltä metallilangan vääntely tuntuu tauon jälkeen.

Koruiluhetken tuloksena syntyi toispuoleinen riipuspidike, sillä minulle ominaisella tyylillä 'katsotaan mitä syntyy'.  Olen käyttänyt korun seittiakaattia kokeiluissani ennenkin, se on ollut silloin täällä blogissakin  esittelyssä. Jos olisin aavistanut, minkälaisiin suuntiin lanka halusi tällä kertaa taipua, olisin valinnut  kokeiluun hieman herkemmän ja kevyemmän kiven.


Tämän jutun siirrän 'kehiteltävien kansioon'. Hopeoidulla langalla tekemäni viritelmän voi taas purkaa ja seittiakaatti pääsee johonkin uuteen kokeiluun. Tai, on tämä aika nätti kaulassa...

Toivottelen ihanaa elokuun alkua!

maanantai 23. helmikuuta 2015

Jostain se aina alkaa...

Heipa pitkästä aikaa!
Kamera on taas kotona, joten voin pitkästä aikaa päivitellä korublogiakin.


Päivityksen otsikko viittaa tietenkin näihin ikuisiin kokeiluihini. Tässä ensimmäinen filigraanitestaukseni, johon sain inspiraatiota Hienoimmat metallilankakorut -kirjasta. Riipus kuuluu  kategoriaan: 'kaunis - kunhan katsoo tarpeeksi kaukaa' :)

Ajattelin ottaa Korun ajan blogin taas eräänlaiseksi työpäiväkirjakseni: lisäilen kuvia myös näistä korukokeiluistani vähän tiuhempaan tahtiin kuin mitä tässä välillä tapahtui, ihan itseänikin varten: muistelointi ja 'taitojen kehittymisen seuraaminen' on paitsi antoisaa myös opettavaista...


Lapis latsuli -riipus on tehty hopeoidusta kuparilangasta. Tämä ensimmäinen, hyvin yksinkertainen malli on syntynyt periaatteella 'katsotaan mitä tästä tulee'. Hienoimmat metallilankakorut -kirjassa löytyisi monia malleja kokeiltavaksi, mutta minä en taida päästä eroon tästä tavastani soveltaa ja tehdä oman pääni mukaan...

 Ei tämä mennyt ihan strömsöläisittäin:  kieputteluista tuli aivan liian löysiä, sillä 0,4mm lanka on todella herkkää katkeamaan. Filigraania tehdessä pitäisi käyttää sopivaa voimaa ja oikeita langan asentoja ja ne ovat minulla hakusessa. Riipus olisi ihana säilyttää muistona, mutta suht arvokkaat lapikset ansaitsevat arvoisensa seuran. Kokeilu menee siis purkuun.


Korun aika alkaa päivittyä nyt tiuhempaan tahtiin. Seuraavaan kertaan, au revoir!