Näytetään tekstit, joissa on tunniste Siemenhelmet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Siemenhelmet. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 29. elokuuta 2018

Ruusukarkkia!

Nämä leikkimieliset korvakorut syntyivät akaateista, soutachenauhasta ja satiiniruusuista.

Muistatteko vielä ne punavalkoiset raitakarkit, joita myytiin ennen aikaan markkinoilla ja tivoleissa?
Nuo ihanaiset karamellit mielessäni ryhdyin tekemään näitä koruja - liekö makeanhimo iskenyt <3

Punaiset, helmikätköistä löytämäni satiiniruusut tuntuivat sopivan teemaan kuin tikku nekun nokkaan.
Mukana helmiäispintaisia siemenhelmiä ja lasihelmiä. Metalliosat ovat ruostumatonta terästä.


Makoisaa viikonjatkoa! 🍭


Lisää soutache-koruja löydät Ateljee Kaisa Tirkkonen - verkkokaupasta.  Tervetuloa tutustumaan!

tiistai 22. toukokuuta 2018

Lasimosaiikkia ja kesävaloa

Keveät, mandalatyyliset lasihelmikorvakorut heijastavat lävitseen valoa - hieman lasimaalausten tyylisesti.

Läpimitaltaan 45 millisten korujen koukut ovat ruostumatonta terästä. Mukana myös hopeoitua korumetallia ja tietenkin paljon paljon erilaisia lasihelmiä.

Muutamasta koruparista jäivät kuvaukseen nämä kahdet sinisävyiset...


Ihanaa toukokuun loppua toivotellen! 


tiistai 16. tammikuuta 2018

Talvisia tarinoita - lunta odotellessa

Vuoden ensimmäisessä päivityksessä pääosan saa tämä ihana siniharmaa linnunsilmäjaspis, jolle ompelin hopeanvärisen helmikehyksen. Mukana Miyukin siemenhelmiä sileänä ja etsattuna. Pitkään hopeoituun ketjuun ripustettu Jääkuningatar-riipus sai koristeekseen helmistä ompelemani lumihiutaleen sekä kruunumaisen riipuspidikkeen. Jäätä hehkuvat korvakorut syntyivät Swarovskin crystal silver patina -kristalleista ja huurrehelmistä. Korut jäävät omaan käyttöön...



Huomasin, että minun olisi ehkä aika hankkia uusi korukaula, vanha repeilee jo liitoksistaan:



Korun tausta on huoliteltu pehmeällä, koruihin suunnitellulla mikrokuitumateriaalilla, Ultra Suedella:


Korvakoruissa käytin ensimmäistä kertaa ruostumatonta terästä, johon tykästyinkin aika tavalla. ruostumatonta terästä käytetään yleisesti lävistetyissä koruissa, eli se on hyvin allergiaystävällinen materiaali. Hekin, jotka saavat allergiaoireita esimerkiksi sterling-hopeasta, voivat käyttää ruostumattomasta  teräksestä valmistettuja koruja. Lisäksi tykästyin RT:n sävyyn, joka muistuttaa kevyesti patinoitua hopeaa!

Lisää juhlavia koruja löydät Ateljee Kaisa Tirkkonen -verkkokaupasta.

 Tervetuloa tutustumaan!

maanantai 13. helmikuuta 2017

Matilda


Matilda-kaulakoru syntyi, kun ryhdyin kokeilemaan miltä tuntuisi tehdä kerroksellista helmikirjontaa. Matildassa  kerroksia riittääkin, eikä materiaaliyhdistelmäkään ole aivan tavanomainen: korusta löytyy helmiäis- ja puuhelmiä, Swarovskin kristalleja, 24 karaatin kullalla päällystettyjä miyuki-metallihelmiä, karneoleja, sekä erilaisia siemenhelmiä, muun muassa mattapintaista, tiilensävyistä Tohoa. Korun keskuskapussi on jaspista. (En muista kiven kauppanimeä, sillä se on ollut varastossani hyvin kauan. Veikkaukseni on red river jaspis...) 
Korun ketjun tein siemenhelmistä, herringbone-tyyliin.

Näen korussa barokkivaikutteita ja fantasiaa. Olin nimeämässä korua  Punaiseksi kuningattareksi, mutta Matildahan tästä sitten tuli...

Toivotan  ihanaa ystävänpäivää! <3
 
LISÄÄ HELMIKIRJOTTUJA KORUJA LÖYDÄT 
Tervetuloa tutustumaan!   
 
Sivu päivitetty viimeksi: 24.11.2023

tiistai 29. marraskuuta 2016

Korvakorut tiilipistoilla

Helmikirjontaa voi tehdä varmaankin sadoin eri tavoin, tässä jälleen yksi minulle uusi työmenetelmä. Näiden sinisävyisten,  riippuvien korvakorujen pohjana on itseasiassa tuo suurin keskushelmi, jonka ympärille aletaan 'latoa' siemenhelmiä tiilipistoilla. Työ on sen verran pientä piiperrystä, että ommellessa on hyvä käyttää jonkinlaista tukirakennetta apuna, minä käytin tässä työssä 0,6 mm hopealankaa, josta tein sitten myös korujen pidikkeet. Tätä nimenomaista mallia olen nähnyt muutaman kerran erilaisten korutaitajien tekeminä, Itse tein korut täältä löytyvän ohjeen mukaan.

Tiilipistokoruissa ulommainen ommel jää aina vähän näkyviin. Ohutta korusiimaa sitä ei kuitenkaan juur huomaa, varsinkaan käytössä.


Sinisävyisiä Preciosa-lasihelmiä, Miyuki-siemenhelmiä ja Preciosa-kristalleja, Sterling-hopeaa. Korujen riippuvan osan pituus on noin 4,5 cm. 
Seuraaviin koruihin lisään ehkä hitusen verran enemmän värikontrasteja. Näistä tuli tällaiset herkkikset <3

Toivottelen ihanaa joulukuun alkua!

lauantai 29. lokakuuta 2016

Capriccio-rannekoru


Olen ihaillut helmiverkoista rakennettuja, leveitä capricccio-rannekoruja jo pitkään.  Nyt oli hyvä hetki kokeilla, miten tuollainen näyttävä, mutta ah niin suuritöinen koru saadaan aikaan... 

Capriccioita tehdään niin lukottomina kuin lukollisinakin versioina; minä valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon, sillä se tuntuu noin ihan maalaisjärjellä ajateltuna kestävimmältä ratkaisulta. Erilaisia ohjeita löytyy googlettamalla. Korun nimestä löytyy erilaisia variaatioita; capriccio, capricho, caprice jne...


Alun perin suunnittelin käyttäväni koruun Swarovskin tai Preciosan kristallihelmiä (kuvitelkaa säihke!) mutta kun siemenhelmiverkkorakennelmani oli valmis, huomasin harmikseni, että eivätpä ne minun 4 milliset kristallini istuneetkaan verkon silmukoihin sillä tavoin kun oli tarkoitus. Opetus no 4354: eri valmistajien 'samaan kokoluokkaan' listatut helmet eivät ole samansuuruisia, vaikka  helmiä silmämääräisesti vertailemalla tuota kokoeroa ei edes huomaa. Kömmähdyksen takia verkon silmukat jäivät parin millin verran liian suuriksi (millä on merkitystä kun työskennelllään 4 mm kristallihelmien kanssa;))
Yksittäisiin siemenhelmiprojekteihin kannattaakin käyttää aina saman helmivalmistajan tuotteita, etenkin silloin kun tehdään korua jossa millitkin merkitsevät...

Eipä mitään; päällystin tämän ensimmäisen, noin 3 cm levyisen capriccioni suuremmilla siemenhelmillä ja helmiäishelmillä... 

Mutkista huolimatta koru valmistui ja onnistuikin yllättävän hyvin.



sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Kristallihelmiä ja patinoitua hopeaa


Pieniä, auringossa ihanasti kimmeltäviä kristallihelmikorvakoruja syntyi kaksi paria, toinen niistä ehti kuvaukseenkin. Heiluvaisissa koruissa on delica- ja miyuki-siemenhelmiä, 4 mm Preciosa-kristallihelmiä ja itse patinoimaani sterling-hopeaa. Korut ovat molemmilta puolilta samanlaiset: tämä pari sisältää yhteensä 48 kristallihelmeä. Riippuvan osan pituus on 3,8 cm. Tällä hetkellä korujani ei ole vapaana.


Toivotan kaikille blogissa pistäytyville hienoa viikonalkua! 


maanantai 16. maaliskuuta 2015

Pienet helmikirjotut

Tässä välissä innostuin kokeilemaan, miltä siemenhelmistä tehdyt abstraktit, kolmiulotteiset korut näyttäisivät... Ekat kokeilut ovat pelkkää sotkua, enkä ikinä tule esittelemään niitä täällä blogissa. Kokeilujen välillä tein korvakorut, kun piti vaan saada jotakin valmista aikaan...
Päätin tänä vuonna keskittyä koruilussa ihan vaan korumatskuilla leikkimiseen. Haluan pitää korujen tekemisen sellaisena mukavana, rentona puuhasteluna, jossa voin hypellä aiheesta ja materiaalista toiseen mieleni mukaan. Nytkin tartuin ihan hetken mielijohteesta siemenhelmiin, vaikka laatikoissa odottaisi puolivalmiita juttuja vaikka kuinka.


Mukavaa viikonalkua!

torstai 13. marraskuuta 2014

Rosetta - kapussikokeiluja ja siemenhelmiä


Tuhannet siemenhelmet kieppuivat iltaisin uniin kun sain innon saattaa tämän Rosetta-riipuksen vihdoin viimein valmiiksi...


Yritän löytää sopivia tekniikoita, joilla muuttaisin kauniita korukivikapussejani
koruiksi. Tässä yksi mahdollisuus. Paljon ompelua, purkamista... Paljon erilaisia siemenhelmiä, metreittäin korusiimaa. Parhaimmillaan taiteilin yhtä aikaa kahdenkymmenen langan kanssa ja yritin estää niitä sotkeutumasta toisiinsa.  Mutta kivaa oli! Loppuvaiheessa aloin leikitellä kirkkaiden korallihelmien kanssa, kun huomasin että koru kaipaa vielä 'pientä pilkettä ja huumoria'...
Koru on lyhyt: kokonaispituudeltaan yhdeksänsenttinen riipus asettuu kaulakuopan alle. 


Korun keskuksena on käärmeennahkajaspis, lisänä siemenhelmiä, granaattisiruja ja oranssinpunaista korallia. 
Nimensä koru sai kaukaiselle komeetalle yli kymmenen vuotta avaruudessa matkanneen Rosetta-luotaimen mukaan (luotain saavutti päämääränsä eilen illalla, samoihin kellonlyömiin valmistui tämä korukin). Rosetta jää seuramaan komeetan pyrstön kehittymistä sen pikkuhiljaa lähestyessä aurinkoa... 




Koru jää kotiin, omaan ja lähipiirin käyttöön.


Seuraavassa korupostauksessa hyppäänkin sitten vähän vaaleampiin tunnelmiin.

Edit.: 3.12. Enpäs hyppääkään, sillä vaalean korun toteutusta pitää vielä mietiskellä ja tuumiskella.
Karneolia tulossa, jossain muodossa. Tälläst tää on ;)


keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Shibori-silkkiä ja helmikirjontaa

Huh huh, sainpas tämänkin korukokeilun viimeisteltyä, vaikka välillä jo iski epäilys... 

Ihastuin shibori-silkistä tehtyhin koruihin kesällä etsiskellessäni inspiraatiota soutache-juttuihin. Ja tietenkin halusin testata, miten sellaisen tekeminen minulta luonnistuisi.  Aluksi en edes tiennyt, mistä materiaalista on kyse ja olisiko sitä  jostain päin maailmaa saatavilla... Meni parisen viikkoa ja shibori-silkki oli luonain :)
Sitten vaan kokeilemaan.


Shibori-tekniikat ovat tällä hetkellä niitä 'uusimpia juttuja' korutaiteessa.  Itse materiaalilla on pitkä historia: shibori-silkki on kotoisin Japanista, missä sen erikoinen 'sidontavärjäys' on ajan kuluessa kehittynyt ihan omaksi taiteenlajikseen. Kangas värjätään aina käsin, niin myös tämä minun ensimmäinen, himmeästi smaragdin sävyjä hohteleva shiborini. 


Shibori on vaikeaa työstettävää. Koska tässä tehdään hommia neulan kera, yhtäkään harhapistoa ei saisi tulla, sillä ne näkyvät ohuen ohuessa materiaalissa irtoilevina silkkisäikeinä . Työstin tätä ekaa kokeilua yli viikon ja harhapistoja tuli lukematon määrä. Halusin saada tämän ensimmäiseni kuitenkin ihan valmiiksi koruksi nähdäkseni kokonaisuuden. Seuraavalla kerralla tiedän paremmin: uusiksi ei todellakaan voi ottaa. 


Ensimmäiseksi tein tämän lehdykkäiskuvion, johon materiaali asettuukin kuin itsestään. Kehykset tein mentaliteetillä  'katsotaan nyt mitä tästä syntyy', eli aloin vain pistellä miyuki-siemenhelmeä toisen perään sen kummemmin miettimättä. Ompelin silkin ensin erityiselle tekstiilikorupohjalle ja sen jälkeen ompelin kokonaisuuden kiinni Ultra suede-pohjaan, joka sekin on suunniteltu erityisesti tekstiilikorujen viimeistelyyn (mukavan pehmoinen materiaali, tuntuma kuin mokkanahkassa). Yllä olevassa kuvassa korun toinen puoli näkyykin. Seuraavaan shibori-koruun on suunnitteilla nurjallekin puolelle jotakin koristetta; kirjontaa olisi kiva kokeilla tässä... 

Riipuspidikkeen tein tiilipistoilla. Nuo erilaiset helmipistot ovat muuten nekin ihan oma lukunsa, tätä korua tehdessäni tutustuin niihinkin paremmin ja heti alkoi syntyä uusia ideoita...

Seuraavaksi sitten taas ihan jotain muuta! :)


Syyskuu on alkanut. Se tarkoittaa myös sitä, että pieni korupuoti on avannut ovensa. Tänä syksynä koruharrastukseni keskittyy pitkälti uusien juttujen testailuihin, joten puodin puolelle tulee vapaita koruja seuraavien kuukausien aikana silloin tällöin. Uuden oppiminen ja kokeileminen ovat nyt niitä asioita, jotka pitävät koruntekomotivaatiota ja innostustani yllä... 

Saattaa olla, että jokin menetelmä jalostuu hyppysissäni pikku hiljaa sellaiseksi, että 'teoksia' voi hyvillä mielin lähettää myös maailmalle.

***
Toivotan ihanaa syksyn alkua!