maanantai 24. heinäkuuta 2017

Korun ajan kesäkuulumisia

Huomasin etten ole päivittänyt korublogiani kuukausiin. Korunteko ei kuitenkaan ole katkolla, vaan oikeastaan on käynyt ihan päinvastoin. Olen kokeillut kaikenlaista ja valmiita korujakin on syntynyt, mutta kameran eteen ne eivät (vielä) ole päässeet.


Tapaamisiin syksyllä! 

maanantai 13. helmikuuta 2017

Matilda


Matilda-kaulakoru syntyi, kun ryhdyin kokeilemaan miltä tuntuisi tehdä kerroksellista helmikirjontaa. Matildassa  kerroksia riittääkin, eikä materiaaliyhdistelmäkään ole aivan tavanomainen: korusta löytyy helmiäis- ja puuhelmiä, Swarovskin kristalleja, 24 karaatin kullalla päällystettyjä miyuki-metallihelmiä, karneoleja, sekä erilaisia siemenhelmiä, muun muassa mattapintaista, tiilensävyistä Tohoa. Korun keskuskapussi on jaspista. (En muista kiven kauppanimeä, sillä se on ollut varastossani hyvin kauan. Veikkaukseni on red river jaspis...) 
Korun ketjun tein siemenhelmistä, herringbone-tyyliin.

Näen korussa barokkivaikutteita ja fantasiaa. Olin nimeämässä korua  Punaiseksi kuningattareksi, mutta Matildahan tästä sitten tuli...

Toivotan  ihanaa ystävänpäivää! <3
 
LISÄÄ HELMIKIRJOTTUJA KORUJA LÖYDÄT 
Tervetuloa tutustumaan!   
 
Sivu päivitetty viimeksi: 24.11.2023

perjantai 27. tammikuuta 2017

Helmikirjottu kaulakoru herringbone-ketjulla


Vihdoin viimein sain valmiiksi tämän joulunpyhinä aloittamani, melkoisen suuritöisen riipuskorun...

Korun keskuksena on ihana, tummansininen dumortieriitti-korukivi, jonka ympärille kirjoin raikkaan hopea-sinivalkoisen värimaailman. Myös riipuksen takaosa sai jotain ekstraa, kirjoin sinne pienen tähdenlentokuvion kera Swarovskin kristallin.

Korun neliömäisen ketjun tein siemenhelmistä, mallina perinteikäs herringbone. Lisäilin ketjuun myös hiukan suurempia helmiä volyymiä ja muotovaihtelua antamaan...

Mukana Miyukin siemenhelmiä, tsekkiläisiä fire polish -lasihelmiä, Swarovskin kristallia ja hopeoitua korumetallia. Alusmateriaaleina Lacy's Stiff Stuffia ja Ultra Suede mikrokuitukangasta.

Tämä koru, jonka tekovaiheessa nimesin 'ikiomaksi Suomi 100 -korukseni' jää omaan käyttööni. Helmikirjottuja koruja saattaa tulevaisuudessa ilmestyä myös 'pieneen korupuotiini', mutta aika näyttää...


sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Onnea Uuteen vuoteen!


Toivotan kaikille korujen ystäville kaunista, onnellista ja inspiraationtäyteistä  vuotta 2017! 

Korujen tekeminen jatkuu  - tänäkin vuonna <3

tiistai 29. marraskuuta 2016

Korvakorut tiilipistoilla

Helmikirjontaa voi tehdä varmaankin sadoin eri tavoin, tässä jälleen yksi minulle uusi työmenetelmä. Näiden sinisävyisten,  riippuvien korvakorujen pohjana on itseasiassa tuo suurin keskushelmi, jonka ympärille aletaan 'latoa' siemenhelmiä tiilipistoilla. Työ on sen verran pientä piiperrystä, että ommellessa on hyvä käyttää jonkinlaista tukirakennetta apuna, minä käytin tässä työssä 0,6 mm hopealankaa, josta tein sitten myös korujen pidikkeet. Tätä nimenomaista mallia olen nähnyt muutaman kerran erilaisten korutaitajien tekeminä, Itse tein korut täältä löytyvän ohjeen mukaan.

Tiilipistokoruissa ulommainen ommel jää aina vähän näkyviin. Ohutta korusiimaa sitä ei kuitenkaan juur huomaa, varsinkaan käytössä.


Sinisävyisiä Preciosa-lasihelmiä, Miyuki-siemenhelmiä ja Preciosa-kristalleja, Sterling-hopeaa. Korujen riippuvan osan pituus on noin 4,5 cm. 
Seuraaviin koruihin lisään ehkä hitusen verran enemmän värikontrasteja. Näistä tuli tällaiset herkkikset <3

Toivottelen ihanaa joulukuun alkua!

perjantai 18. marraskuuta 2016

Sammalakaattia ja soutache-kirjontaa


Pitkästä aikaa tartuin soutache-nauhoihin ja tein korvakorut. Tämä taitaa olla se kaikkein yksinkertaisin soutache-malli, mutta yllättävän paljon eri työvaiheita näidenkin pienten 'lehdykkäisten' valmistamiseen uppoaa.

Korujen keskuksena sammalakaattia, mukana miyuki-siemenhelmiä ja riipusosina Swarovskin Xilion-kristallit. Metalliosat Sterling-hopeaa... Ompelin korut helmikirjailuun erikoisesti suunniteltuun pohjaan (Lacy's stiff stuff) ja viimeistelin korujen takaosat Ultra suede-materiaalilla.
Korut lähtivät matkaan eilen, enkä kiireessä muistanut kuvata korujen kääntöpuolia...


Seuraava soutache-projekti olisikin kiva kuvata työvaihe kerrallaan; katsotaan josko innostuisin...

* Toivottelen mukavaa viikonloppua!

Voit löytää lisää soutache-koruja verkkokaupastani Ateljee Kaisa Tirkkonen .


lauantai 29. lokakuuta 2016

Capriccio-rannekoru


Olen ihaillut helmiverkoista rakennettuja, leveitä capricccio-rannekoruja jo pitkään.  Nyt oli hyvä hetki kokeilla, miten tuollainen näyttävä, mutta ah niin suuritöinen koru saadaan aikaan... 

Capriccioita tehdään niin lukottomina kuin lukollisinakin versioina; minä valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon, sillä se tuntuu noin ihan maalaisjärjellä ajateltuna kestävimmältä ratkaisulta. Erilaisia ohjeita löytyy googlettamalla. Korun nimestä löytyy erilaisia variaatioita; capriccio, capricho, caprice jne...


Alun perin suunnittelin käyttäväni koruun Swarovskin tai Preciosan kristallihelmiä (kuvitelkaa säihke!) mutta kun siemenhelmiverkkorakennelmani oli valmis, huomasin harmikseni, että eivätpä ne minun 4 milliset kristallini istuneetkaan verkon silmukoihin sillä tavoin kun oli tarkoitus. Opetus no 4354: eri valmistajien 'samaan kokoluokkaan' listatut helmet eivät ole samansuuruisia, vaikka  helmiä silmämääräisesti vertailemalla tuota kokoeroa ei edes huomaa. Kömmähdyksen takia verkon silmukat jäivät parin millin verran liian suuriksi (millä on merkitystä kun työskennelllään 4 mm kristallihelmien kanssa;))
Yksittäisiin siemenhelmiprojekteihin kannattaakin käyttää aina saman helmivalmistajan tuotteita, etenkin silloin kun tehdään korua jossa millitkin merkitsevät...

Eipä mitään; päällystin tämän ensimmäisen, noin 3 cm levyisen capriccioni suuremmilla siemenhelmillä ja helmiäishelmillä... 

Mutkista huolimatta koru valmistui ja onnistuikin yllättävän hyvin.



keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Ihan pähkinöinä...


Löysin mielenkiintoisen helmihattuohjeen, jota oli heti kokeiltava.
Hatut pääsivät mustien, mattapintaisten ja aika kookkaiden akaattien seuraan. Ohje vaatii jonkin verran näpertelemistä, mutta lopputulos palkitsee: koruista tuli minun mielestäni oikein kivat  <3

Valitsin hattuihin Preciosan kristalleja sekä miyuki-siemenhelmiä kirkkaan hopean ja tinan sävyisinä. Osan kristalleista korvasin 2,5 millisillä tummilla siemenhelmillä, mikä oli pien moka, sillä ohje näyttää tarkkaan mitoitetulta: helmiriveihin jäi nyt pienen  pieniä aukkoja, kuten joistakin kuvista huomaa. Korujen yleiskuva on kuitenkin siisti. No, ensi kerralla tiedän...
Metalliosat ovat sterling-hopeaa.
Korut eivät ole vapaana.


Ilta-auringon aikaan:

Mukavaa viikonjatkoa!


maanantai 17. lokakuuta 2016

Italian reseptillä...


Siemenhelmillä leikkiessä tulee kokeilleeksi monenlaisia ohjeita, ihan siitäkin syystä että oppisi käyttämään hankkimiaan materiaaleja mahdollisimman monipuolisesti. Näiden korvakorujen 'pohjaratkaisu'on peräisin erään italialaisen ladyn reseptistä, jota kuitenkin lähdin heti versioimaan.

Korvakorujen keskuskomponentteina on joskus kauan sitten hankkimiani Swarovskin rivoli-kiviä, mukana miyuki-siemenhelmiä, Preciosa-kristalleja, superduo-helmiä ja helmiäislasihelmiä. Fuksianpunaiset Swarovskit saivat ympärilleen myös pieniä granaatteja.


Hassut, tyyliltään hiukan yliampuvat barokkityyliset korut kuuluvat tämän syksyn ja ensi talven korutrendeihin.Koruilla ja erilaisilla tyyleillä kannattaa nyt leikitellä, muotitietoiset pukevat tämäntyylisiä koruja nyt villapuseron kaveriksi! <3
Suuret, noin 6 cm pituiset korut lähtevät huomenna kokeiltavaksi 'luottotestaajalleni'.

Linkki italiankieliseen ohjeeseen. Kuvat puhuvat enemmän kuin tuhat sanaa.

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Metallilangasta punottu riipus


En vieläkään ole unohtanut ajatusta kieputtelun salojen oppimisesta. Pitkästä pitkästä aikaa kokeilin miten sormet kestäisivät tätä lajia... Kutsuisiko tätä tekniikkaa kieputteluksi, neulomiseksi, kutomiseksi vai punomiseksi? Termejä tälle ihanalle ja vaativalle menetelmälle riittää; itse tunnen melkein neulovani, työ edistyy silmukka silmukalta...

Erilaisia punostyylejä riittäisi opittavaksi eikä siinä vielä kaikki: jäljen tulisi olla tasaista niin kuin neuloessa ikään ja sen jälkeen pitäisi liittää kappaleet nätisti yhteen. Tätä riipusta kääntelin ja vääntelin varmaankin kymmeneen eri malliin, ennen kuin se asettui edes jollain tavalla keskushelmen ympärille. Punoksessa näkyvät siis monien muotoilujen jäljet. No juu, viisas antaisi jo periksi, minä en  - tämä siis jatkuu ;)


Riipuksen keskiöön löysin suurehkon, viistehiotun lasihelmen. Lankana Parawiren valmistamaa emalipäällysteistä kuparilankaa pronssin ja kuparin sävyisenä. Tämä yritys päässee jo omaan kaulaani...

Hyvää viikonjatkoa! <3