Blogi on vedellyt hirsiä....
... sillä aikaa, kun olen harjoitellut hopean juottamisen jaloa taitoa, toivottavasti jotakin oppienkin. Luulen, että olen oppinut ainakin muutaman jutun siitä, miten asioita EI pidä tehdä ;). Paksun hopealangan työstäminen on hankalaa. Olen joutunut aloittamaan koko homman alusta useampaan kertaan. Onneksi materiaalia ei sentään ole hukkaantunut.
Tämä on ehdottomasti vaikein haaste, johon koruilu-urani aikana olen törmännyt. En enää koskaan ihmettele käsinvalmistettujen, hopeisten korunosien hintaa!
Mutta silti, yksi tärkeimmistä syistä, joka minua tässä harrastuksessa kiehtoo, on haasteellisuus ja uuden oppimisen mahdollisuus. En usko, että muutoin tätä hommaa jatkaisinkaan. Jostain syystä rakastan tämmöisiä 'mukavia' haasteita. Jatkan harjoituksia rauhassa, niin kauan kuin on tarpeen. Hoppuillen ei valmista synny. Ehkäpä saan jotakin kasaan tänään, huomenna tai sitten ensi viikolla ;)
Kuvan otin pari viikkoa sitten, sumuisena päivänä Kupittaan lintupuistossa. Joutsen veteli päiväuniaan häiriintymättä, vaikka ympärillä kohisi kaupunki ja 1545 lintua ;). Mikä mieltä tyynnyttävä näky...
Kuva oli alunperinkin kovin sumuinen ja pimeä, joten päätin tehdä siitä vieläkin sumuisemman unikuvajaisen.
Muistin hiljattain, että Korun Aika-kotisivukin on uinunut käyttämättömänä melkein perustamisestaan lähtien. Ajattelin, että tulevaisuudessa voisin käyttää sitä esimerkiksi vapaina olevien korujen esittelyyn.
Ja vielä....Sydämellinen kiitos lukijoiksi ilmoittautuneille kävijöille! <3
My blog has been asleep for a week now, cause I have exercised my silver soldering skills. It's have been most challenging, but one thing I love in making jewellery is the challenges I'm facing.
The picture above is taken in Kupittaa Park, in City of Turku. Swan is taking an afternoon nap despite of city noises and hundrets of birds around.
