Haaveita

Viime viikonloppuna etsiskelin korutarvikeliikkeistä mahdollisimman  luonnonmukaisiksi jätettyjä, vaaleita/ harmaansävyisiä pehmeämuotoisia  kiviä. Kyllähän niitä sitten jonkinlaisia löytyi, kun tarpeeksi kauan etsiskeli, mutta mieleeni hiipi taas 'vanha' haave saada työstettyä ihan omanlaisia  kivihelmiä suomalaista kivilajeista, kvartsiitista, hiekkakivistä, graniiteista. Tokihan osa näistä kivistä olisi kovuutensa vuoksi  haasteellisia työstettäviä, tiedän, mutta ainahan saa haaveilla. Kuulemieni /lukemieni tarinoiden perusteella alkuinnostus saattaisi tosin ehkä ihan pienesti hiipua, kun alkaisin tuota ihan oikeasti kokeilemaan ;)
Ainoat suomalaisesta kivestä tehdyt helmet, joihin olen korutarvikeliikkeissä törmännyt, ovat olleet ylämaan spektroliittia ja nekin oli myyjän mukaan jalostettu (hionta + poraus)  jossain päin  kaukomaita.
Suomalaisia korukivihiomoja kyllä löytyy, lienevät sitten kalliita ...

Ihan lähitulevaisuuden haaveena on oppia työstämään hopeaa. Parin viikon kuluttua aionkin ottaa härkää sarvista ja tutustua hopean saloihin vähän syvällisemmin... Pääsen pitkästä aikaa lähtemään maille, metsän keskelle, kunnon työtilojen ja muutaman hyvän työvälineen äärelle. Siellä tohtii paukutellakin  vähän enemmän kuin täällä kaupungissa. Toki olisi erittäin järkevää mennä hopeakurssille, oppia oikeat työmenetelmät heti, eikä kantapään kautta, mutta .. kokeileminen ja asioiden oppiminen ihan omaan tahtiin tuntuu nyt mukavammalta ratkaisulta.

Tein tänään pienen kaulakorunkin, mutta aurinko on jo maillaan, enkä näin ollen edes kokeile kuvaamista. Jää siis huomiseen...

Syyskulta

Syksyn värit tuntuvat tunkevan nyt ihan väkisin koruihin. Yritin tänään välttää tietoisesti tietyn sävyisiä helmiä, mutta ei... Syyspaletilla viivyn yhä, tällä kertaa hivenen  kullanhohtoisemmissa sävyissä. Löysin korutarvikekätköistäni sinne tyystin unohtamiani  kultaan, vihreään ja ruskeaan vivahtavia makeanveden helmiä sekä sitriiniä, joista muutama pääsi nyt rannekoruun.

Koru muistuttaa viime postauksessa esittelemääni kaulakorua, mutta on sävyiltään hiukan siitä poikkeava. Koru koostuu makeanveden helmistä, sitriinistä, vesimelonikvartsista, pyriitistä ja soocho-jadesta. Välihelminä käytin taas pieniä hopeoituja renkaita, jotka mielestäni suoriutuvat tehtävästään ihan hyvin : ne erottavat helmet toisistaan ollen samalla kuitenkin melko huomaamattomia. Roiskin renkaita sinne tänne myös suurempina erinä. Lukko on balinhopeinen.

Sitriinimöhkäleeni, joita tähän koruun päätyi vain yksi kappale, vaikuttavat jotenkin puolivillaisilta. Pidän niistä kuitenkin, en vähiten siksi, että koska kivet eivät ole  tasavärisiä, voin olla (melko) varma, että se, mikä tuossa keltaisena hohtelee, on luonnollista sitriiniä, eikä esimerkiksi  kuumakäsiteltyä ametistia.

'Kuvausrekvisiittana' toimi kävelyretkellä taskuun poimimani ja sinne unohtamani tammenterho, joka oli jo muutamassa päivässä kuivunut ja haljennut. Palannen 'tammiteemaan'  vielä jossakin vaiheessa...

Autumn theme continues.
Bracelet with freshwater pearls, citrine, soocho jade, pyrite, watermelon quartz, silverplated metal and bali silver.