Vuorikristallia

  Vuorikristallia ja hopeaa kaula- ja korvakoruina. Isommat kivet ovat rouheasti leikattuja, parin sentin mittaisia, puhtaimpia ja kirkkaimpia vuorikristallihelmiä joita olen nähnyt. Rakensin lyhyehkön, noin 45 cm pituisen kaulakorun niin, että suurimmat kivet asettuvat korun eteen, kera muutaman kauniisti koristellun sterling-hopearenkaan. Niskaa kohden korun rakenne kevenee hivenen pienemmillä vuorikristalleilla. Korun takaosassa on kolminkertainen säätöketju ja pienehkö rapulukko. Kiinnitin hopearenkaat tukevilla hopeoiduilla linkeillä, joidenlaisia toivoisin löytäväni myös hopeisina. Tai sitten on vain  ryhdyttävä takomaan....
Korvakoruista halusin tällä kertaa pitkät, riippuvan osan pituus on yli 6 cm.
Kaikki metalliosat ovat sterling-hopeaa, lukuunottamatta noita hopeoituja linkkejä.

Metsän viileydessä

 Tämä ja viime viikko ovat olleet niin tuskastuttavan kuumia täällä kaupungissa, että kaipaan jo metsään.  Siellä on  ihmeellisen viileää jopa helteisimmälläkin säällä, puiden lehvästön leikatessa auringon kuumimman poltteen pois. Omia aikojaan kasvaneessa metsässä on satumainen tunnelma...Hieman hämärää, viileää ja hiljaista. Siellä hetken oltuaan palaa  paahteeseenkin taas mielellään. Virkistyneenä ja levänneenä.

  Rannekorussa käyttämissäni fasetoiduissa fluoriiteissa väikkyvät metsän hämyn sävyt. Otin kuvat ilta-auringossa, joka leikkasi osan hienoista sävyeroista pois. Täytynee kuvata korut vielä jossain muussakin valaistuksessa. Luonnossa kivet ovat sävyiltään selkeästi erottuvia, toiset kirkkaan viileitä, toiset hämyisempiä. kaikki mielestäni erityisen kauniita. Vihreän joukkoon on livahtanut fluoriitille tyypilliseen tapaan myös violettia.

  Kiedoin kivet sterling -hopeaan ja lukoksi valitsin suuren sterlinghopeisen, osittain patinoidun filigraanilukon.
Kivet eivät ole A-luokkaa, koska niissä on sulkeumia. Toisaalta juuri sulkeumat tekevät näistä yksilöistä mielenkiintoisia. Käännellessä kivet välkkyvät sisäistä kauneutta :)