torstai 30. syyskuuta 2010

Akaatteja ja karneoleja







Olen viime päivinä käyttänyt kesällä tekemääni, rouheahkoa rannekorua (linkki koruun).  Huomasin eilen, että voisihan sille tehdä kaulakorunkin kaveriksi, kun noita materiaalejakin vielä löytyy.
Korussa on erilaisia akaatteja, karneolia ja onyksia. Korun etuosaan lisäsin  yhden suurehkon picassojaspisovaalin. Kivien välejä pehmentävä ketju on hopeoitua ja lukko sterling-hopeaa. Mietin, laitanko koruun vielä jonkin sortin riipuksen, mutta taidan jättää korun pelkäksi nauhaksi tällä kertaa...

 Selailin viikonloppuna korutarvikeliikkeiden sivuja ja kylläpä moniin puoteihin onkin taas ilmestynyt mitä hienoimpia korukiviä. Jos en tekisi koruja, hankkisin noita ihanuuksia ihan vain ihaillakseni... Tällä kertaa en tosin etsinyt kiviä vaan puuta viime postauksessa mainitsemaani greippikvartsikoruun, joka itseasiassa oli jo valmiina ja vain  patinointia vailla.  Puisia korutarvikkeita  siis etsin, mutta hyvin vähän niitä on tarjolla. Tässä olisi minun mielestäni oivallinen idea jollekin pienelle puujalostusalan yrittäjällle. Suomi on puuta täynnä, mutta puiset korutarvikkeet (siis nekin vähät, jotka ylipäänsä löytyvät) tuodaan ulkomailta. Syynä ei voi olla suomalaisen puun suht pehmeä rakenne..tehdäänhän siitä huonekalujakin !  Ekologisille koruilutarvikkeille olisi aivan varmasti kysyntää... Designattuja helmiä, lukkoja... riipuksia.. kait tässä täytyy vuolemaan kohta opetella ;)

Necklace with agates and carnelian.
I made this bracelet last summer and  have worn it a lot lately. The bracelet, inspired by ancient beads and jewelry, is quite rough and  is made mostly of unfinished stones, but contains some polished shapes as well.  Now I wanted to have a necklace with similar style, but a bit less rough look.
 Necklace is quite short and is made of different kind of agates, carnelian, onyx,  picasso jasper, silverplated metal and sterling silver.

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Lasihelmipeli

Aurinkoinen sunnuntai... Pitkän kävelylenkin jälkeen istahdin työpöydän ääreen    ihailemaan korukiviä ja muita matskuja, 'ihan vaan hetkeksi'. Eipä siinä kulunut kun hetki, kun hamuilin jo pihtejä, lankoja ja muita tarvikkeita..ja aloin vääntää korua.

Siinä sitten tuli mieleen, että tehdäänpäs kerrankin näin päin : Kuvaan vain materiaalit, joista tämän päiväinen kaulakoru syntyy.Tekovaiheessa koruun tuli materiaalilisäyksiä. Sellaisia, jotka tekevät korusta oman yksilönsä.



Korun päämateriaalina on greippikvartsi, joka nimestään huolimatta ei ole luonnollinen kivi, vaan ihan ehtaa lasia. Näitä erilaisia imitaatiokvartseja löytyy monen värisinä ja nimisinä, useimmat niistä on nimetty jonkin hedelmän tai marjan mukaan. Imitaatiokvartsin hinta saattaa paikoin olla hyvinkin korkea, mikä pistää tietenkin miettimään, onko sen valmistusprosessissa jotakin todella erityistä....Nämä greipit sain tosin ihan mahdottoman edullisesti. Greippikvartsi  muistuttaa minusta hiukan rutiilikvartsia, mistä tulikin sitten  mieleen, että sitäkin kivilaatua saatetaan imitoida ja myydä aitona.. who knows.

Metallina käytin yksinomaan sterlinghopeaa, jonka ajattelin patinoida.
Valmiista korustakin tulee kuvaa jossakin vaiheessa...

This time I photographed only the materials today's necklace is made of:  imitation quartz (grapefruit quartz) and sterling silver.  I used some extra materials too, but they do not show in the pictures I took when I started the jewelry making session.  Picture of necklace will be shown afterwards..

perjantai 24. syyskuuta 2010

Mietteitä jälleen

Tämä ja ensi viikko ovat niin kiireisiä, että en taida ehtiä tekemään korun korua. Silti on mukava suunnitella...  Mitä tekee sitten, kun sitä aikaa taas on.
Viime päivinä olen mietiskellyt muun muassa sitä, miten saisin siirretyksi tavallisen suomalaisen mäntymetsän kaikkine ihanine väreineen  koruun siten, ettei lopputuloksesta tulisi raskasta tai muuten tukkoista. Värit, jotka luonnollisessa ympäristössään ovat keskenään täydellisessä harmoniassa, saattavat koruun tuotuna hyökätä toisiaan vastaan.



 
Menneellä viikolla olen miettinyt korusuunnitteluun liittyviä juttuja vähän yleisemmällä tasollakin. Sitä, kuinka rajallinen ilmaisumuoto korunteko loppujen lopuksi on. Pelkistyneimmilläänhän se on sitä, että liitetään eri materiaaleja toisiinsa joskus lyhyemmiksi, joskus vähän  pidemmiksi jonoiksi. Joskus tuntuu, että kaikki ideat on jo käytetty moneen kertaan, eikä mitään uutta yksinkertaisesti VOI enää kehittää. Tarinoita riittäisi kerrottavaksi, mutta keinot ovat vähissä. Syynä on tietenkin osittain se, että en ole tutustunut vielä kuin ehkä murto-osaan niistä menetelmistä, joilla tarinat saisi koruksi muutettua.  Toisaalta ilmaisun rajallisuus tuo koruiluun oman hienon vivahteensa. Luovuuden pitäisi herätä juuri silloin, kun käytössä olevien mahdollisuuksien määrä on minimissään.

Mutta entäs jos keikauttaisikin koko jutun päälaelleen... tärkeintä ei olisikaan lopputulos, eli se valmis, yksilöllinen koru, vaan  mietiskelystä, suunnittelusta ja kauniiden materiaalien parissa vietetystä ajasta ammennettu ilo. Vielä hienompaa  tietenkin olisi, jos tuosta prosessista syntyisi jotakin myös jaettavaksi, iloksi toisillekin.
  Korun tekoa voisi näin harrastajankin näkökulmasta katsoen verrata vaikkapa zen-kalligrafiaan, jossa yhtä ainoaa, 'täydellistä' siveltimen jälkeä harjoitetaan  joskus jopa koko ihmisikä. Ajatus tuntuu yhtä äkkiä jotenkin ihanalta ja vapauttavalta: voi olla, että ne sadat kaula- ja rannekorut, joita minäkin tämän harrastukseni aikana tulen tekemään, ovat harjoitusta.. harjoitusta vain.

Onkohan kukaan saanut koskaan aikaiseksi korua, josta sen  tekijä ajattelee: 'tässä korussa on kaikki se, mitä olen aina halunut koruillani kertoa. Se on siinä'.

tiistai 21. syyskuuta 2010

Rebel



 


Tein tämän savukvartsirannekorun vähän koruilusääntöjen vastaisesti, epämääräisellä linkityksellä ja  melkein puhkipatinoituneella hopeoidulla korumetallilangalla. On siellä hiukan ihan käsittelemätöntä kupariakin. Lukkopesänä pieni puinen riipus.

Bracelet with smokey quartz, rusted silverplated metal, wood and copper. This time I wanted the links to have an informal look.

perjantai 17. syyskuuta 2010

Aamuisia mietteitä - Simple things



  Vuorikristalli edustaa selkeyttä ja sen sanotaan kirkastavan ja tasapainottavan ajatuksia. Ranteessani koru tulee siis muistuttamaan  minua perusasioiden tärkeydestä. Siitä, että on syytä keskittyä olennaiseen. Että useimmat unelmat yleensä toteutuvat, kun  käärii hihansa ja toimii. Resepti unelmien toteuttamiseen on niin simppeli, että sitä ei aina haluaisi edes uskoa :)

  Olen tehnyt näitä vuorikristallisia rannekoruja muutamaankin otteeseen, mutta en koskaan ole saanut aikaiseksi kieputella moista itselleni. Nyt sen tein. Kiedoin suuret vuorikristallinugetit sterling -hopeaan ja lisäsin koruun balin hopeisen lukon.
Kuvasin korun aamulla, juuri ennen komeaa ukkosmyräkkää, yöllä jostain syystä usvaantuneen ikkunan läpi siivilöityneessä valossa. Tämä päivä taitaa mennäkin sateesta nauttiessa....;)

  Rock crystal is said to bring brightness and clarity to our perceptions. So, whenever I wear this bracelet, it will help me to focus on the main points of my dreams and everyday challenges...
Bracelet with rock crystal, sterling silver and bali silver.

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Erica

 




  Hentoja punervia sävyjä toistava rannekoru sai nimensä kanervakasvien heimolta (Ericaceae). Valikoin koruun kauniisti välkehtiviä aurinkokiviä, aventuriinia, turmaliinia ja lepidoliittia. Poistin jälleen liian kiillon hopeoidusta ketjusta. Se kiertää korun mukana, mutta vain pienellä matkalla korun toista puolta.  Lukko on balin hopeaa. 

 Olen tässä viikon aikana kehitellyt  uusia juttujakin, joista yhden sain jopa valmiiksi asti. En  tosin taida laittaa ideointien satoa vielä tänne näytille. Odottelen sopivampaa ajankohtaa, joka koittanee ensi vuoden puolella.

  I named this reddish bracelet after the family name of heather plants (Ericaceae).  Bracelet is made of sunstone, aventurine, tourmaline, lepidolite, silverplated metal and bali silver.




perjantai 10. syyskuuta 2010

Luvassa viilenevää





Illat  viilenevät, joutsenet lentävät kaupungin yli, kylmä yö on ajanut häivähdyksen verran punaa puihin. Syksy ei  vielä ole karkottanut kesän vihreyttä, mutta sen aistii jo.

Halusin  kaulakoruun tunnelmia syksyn viilenevistä säistä, yöllä käväisseestä hallasta, ensimmäisistä ruskan merkeistä. Valitsin koruun sinistä saröakaattia, sinistä kvartsia, haukansilmää  ja simpukankuorihelmiä. Mukaan pääsi myös yksi vanha, hopeinen  filigraanihelmi. Patinoin hopeoidut välihelmet melkein ruosteisen tuntuisiksi, kuten myös  riipus-osassa käyttämäni  1,2 mm langan. Käsivoimani ovat melko mitättömät, joten riipuksessa olevien pienten häkkyräkäkkyröidenkin vääntely tuntui vähän jo ranteissa. Täytyy hankkia parempia työkaluja, jotenkin innostuin paksun langan vääntelystä, vaikka hankalalta tuntuikin... No..alku aina on :)

 Today's  necklace is inspired by signs of autumn. The weather gets chillier little by little and one morning You'll  notice that the colors are changing. 
Necklace with blue crackled agate, blue quartz, hawk's eye,  mother of pearl, silver and rusted metal.

lauantai 4. syyskuuta 2010

Nektariineja aamiaisella


Kokeilut ilman hopeaa jatkuvat. Tällä kertaa testaukseen pääsivät juuri hankkimani aivan ihanat matat onyksit. Halusin niiden seuraksi jotakin oikein kirkasta saadakseni koruun kontrastia, joten valintani osui näihin kahteen vanhaan Swarovskin Cosmic-helmeen. Lukko on sterling -hopeinen ja kauniisti patinoitu.




Korun linkitykset vaihtuvat todennäköisesti hopeisiksi. Mietin, voisiko korua sen jälkeen hennosti patinoida . En tiedä, miten mataksi käsitelty onyks siitä tykkäisi... tuskin hyppisi riemusta ainakaan. Uudelleen hopeaan kieputeltavia koruja minulla taitaa olla jo jonoksi asti.  Olen päättänyt, että jätän hopealangan käytön tilaus- ja lahjakoruihin, ehkä myös muihin erikoistilanteisiin. Tällä tavoin saan pidettyä koruharrastukseni kulut kurissa.

Ihan pian siirryn iki-ihanan Andrey Hepburnin ja hänen villien  kumppaniensa seuraan Aamiaiselle Tiffanylla. Taidan saada tämän postauksen valmiiksi, ennen kuin elokuva alkaa. Hepburn tuskin tyytyi Tiffany-aamiaisellaan pelkkiin nektariineihin :).

at Breakfast. Bracelet with matte onyx, Swarovski crystals, silverplated metal and sterling silver.

perjantai 3. syyskuuta 2010

La Mer - Aalloissa



Halusin kokeilla, voisiko löytämäni pienet korallijyväset yhdistää meren väristen howliittien kanssa. Tulos on tässä. Huomasin, että päädyin taas yhdistelemään vastakkaisvärejä. Se taitaa olla minulle nykyään hyvin ominaista.
                                                                                   
 


Korua tehdessäni kuulin, että  jollakin meksikonlahtelaisella öljynporauslautalla on jälleen tapahtunut räjähdys  ja että öljyä vuotaa... Näitä ja muita, myös omaa pientä Itämertamme koskevia  uutisia kuulee varmasti kiihtyvällä tahdilla tulevaisuudessa. Myös Pohjoista jäämerta on alettu  hyödyntää kovalla otteella. Mitä seuraisi, jos (ja kun) Meksikonlahden kaltainen onnettomuus tapahtuisi tuolla alueella, joka on meksikonlahden tavoin ekosysteemiltään erittäin herkkä, ellei jopa herkempi. Ja onko ympäristöä uhkaaviin  tilanteisiin varauduttu millään tavalla.. sielläkään. Veikkaanpa, että ei.
Meremme ansaitsisivat meiltä toden totta enemmän respektiä ja rakkautta.

 Koruun tuli mukaan värjättyä howliittia, amatsoniittia, kasvatettua korallia, hopeoitua korumetallia ja sterling- hopeaa. En millään malta jättää kuvauksia seuraavan päivän valoisalle, vaikka tiedän, että paremmin onnistuis...

The oceans deserve our respect and love. Necklace with dyed howlite, amazonite, cultured coral, silverplated metal and sterling silver.

~~~~

Smaragdinvihreät korvakorut

Sain kuvattua nämä juhlavat korvakorut ennen kuin lähetin ne matkaan viime viikolla, kiitos ihanien valoisten päivien... Korujen ma...