sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Korun aika -blogi on tauolla


Korun aika vaihtui hetkiseksi kirjojen aikaan. Palaan koruilun pariin viimeistään tammikuussa 2016. Kiitokset kaikille ihanille lukijoilleni tähänastisesta ajasta!

Tauon aikana löydät minut Kaisa Reetta T - blogista.  Toivotan ihanaa syksyä, näkemisiin! <3

sunnuntai 2. elokuuta 2015

Korento: metallilankakokeiluja № 1502...


Tervehdys  - pitkästä aikaa!

Kesä on edennyt jo elokuuhun... Pari kuukautta on kulunut niin, että en ole vilkaissutkaan koruntekotarvikkeisiin. Helmikorin sisältökin näytti taas ihan uudelta.  Eilen kokeilin, miltä metallilangan vääntely tuntuu tauon jälkeen.

Koruiluhetken tuloksena syntyi toispuoleinen riipuspidike, sillä minulle ominaisella tyylillä 'katsotaan mitä syntyy'.  Olen käyttänyt korun seittiakaattia kokeiluissani ennenkin, se on ollut silloin täällä blogissakin  esittelyssä. Jos olisin aavistanut, minkälaisiin suuntiin lanka halusi tällä kertaa taipua, olisin valinnut  kokeiluun hieman herkemmän ja kevyemmän kiven.


Tämän jutun siirrän 'kehiteltävien kansioon'. Hopeoidulla langalla tekemäni viritelmän voi taas purkaa ja seittiakaatti pääsee johonkin uuteen kokeiluun. Tai, on tämä aika nätti kaulassa...

Toivottelen ihanaa elokuun alkua!

lauantai 23. toukokuuta 2015

Korukivet: Charoiitti



   Pitkästä aikaa avasin korukivikätköt valitakseni jotakin kivaa seuraavaan korujuttuun...

  Orvokin ja laventelin sävyjä heijasteleva charoiitti on melko harvinainen, ainoastaan Siperiasta löytyvä  silikaattimineraali.  Nimensä charoiitti on saanut Chara-nimiseltä joelta.
Liekö kiven löytöpaikka vaikuttanut siihen, että kiviterapiassa charoiitin sanotaan edustavan vastoinkäymisisissä tarvittavaa lohtua ja kestävyyttä. Se antaa kantajalleen voimaa aloittaa alusta kovien koettelemusten jälkeen.  Kivi sopii hyvin myös heille, jotka joutuvat työn tai muun seikan vuoksi kauaksi kodistaan.

  Kivestä löytyy usein violetinsävyisiä, hohtavia linjoja, jotka uskomusten mukaan edustavat universaalista tietoisuutta, unelmia ja unia... Tässä nimenomaisessa yksilössäkin noita hohtosäikeitä löytyy, niiden hentoa sädehdintää on vain hyvin vaikea vangita kuviin.

  Itse en usko kovinkaan syvästi eri kivilajeihin liitettyihin 'erityisvaikutuksiin ja -voimiin'. Minulle kivet edustavat etupäässä kauneutta. Mutta jotakin erityistähän niissä täytyy olla, koska ne niin paljon minua - ja monia muita kivien rakastajia - kiehtovat. Ehkäpä niiden sisältämä, miljoonia vuosia vanha energia vetää meitä puoleensa.




tiistai 19. toukokuuta 2015

Tulipa carneliana


  Vihdoin sain nämä kuukausia valmistumistaan odottaneet soutache-korvakorut valmiiksi. Korujen keskiössä hehkuvat lämpimät karneolit. Tällainen näpertely on hauskaa, mutta työ sujuu hitaasti, sillä en ole tottunut ompelija. Seuraava soutache-työ on jo odottelemassa: pikkuhiljaa kuvioinnit alkavat tulla monimutkaisemmiksi, 'opintojen' edetessä. Nämä karneolitulppaanit jäävät oman lähipiirin käyttöön.
Ehkä jossakin vaiheessa (hieman vielä taitoja hiottuani) uskallan lähettää soutache-koruja maailmallekin.


Mukana satoja pieniä miyuki-lasihelmiä. Kiltti koruntekijä näyttää tietenkin myös korujen taustat: tässä olisi tilaa kirjontaan, joka on  tehtävä ennen taustojen 'helmiompeleita'. Ensi kerralla muistanen ajoissa...


Seuraavaksi suuntaan metallilankakorille. On kieputtelujen aika...



sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Hyvää äitienpäivää!



Toivotan suloista äitienpäivää kaikille äideille ja äitisieluisille!

***

  Taas on kuukausi kulunut, eikä korublogi ole päivittynyt. Pari vuotta sitten kun aloittelin kirjablogiani, olin ihan varma, ettei moinen vaikuttaisi millään tavoin tähän koruharrastukseeni, mutta niin siinä lopulta vain kävi. Syitä Korun ajan hiipumiseen on toki ollut muitakin: vanhat korutekniikkani eivät enää antaneet minulle senkaltaista iloa kuin alkuaikoina ja aloin hamuilla uusia oppeja ja jotkin  niistä ovat olleet minulle todella haasteellisia.

  Olen pohtinut, mistä löytäisin aikaa  kahden näinkin erilaisen  blogin pitämiselle: sekä korujen teko että lukeminen/kirjoittaminen ovat suht hidasta hommaa. Nyt on ollut selvästi kirjojen aika. Mutta se on selvää, että Korun ajan tarina jatkuu, sillä tämä blogi on sittenkin se minun 'lempilapseni'.

  Viime viikolla taisin löytää ongelmaani yhden oivallisen ratkaisun: kuuntelin äänikirjaa ja ajattelin, että siinä sivussa olisi kiva puuhastella jotakin. Otin korutarvikkeet esiin. Ihanaa klassikkokirjaa kuunnellessa (Laulu tulipunaisesta kukasta, linkki sivussa) syntyi pitkästä aikaa jotakin valmista.  Luomuksille on vielä ommeltava taustat, minkä jälkeen ne tulevat 'näytille'. Toivon, että tämä kombo, äänikirjat yhdistettynä korujen tekemiseen, toimii jatkossakin!

Iloista toukokuun jatkoa! 

torstai 2. huhtikuuta 2015

Rauhallista pääsiäistä!

  Toivotan ihanaista pääsiäisaikaa kaikille blogissa pistäytyville kera uusien ystävieni, Ollin ja Oton. Viime kesänä edesmenneen rakkaan Ossi-kissani tassunjälkien seuraajat, O. & O. saapuivat vanhempieni luo eläinsuojeluyhdistysten kautta. Kissaherrojen kuulumisista kirjoittelen tulevaisuudessa lisää tuolla kirjablogini puolella. Näin pienokaiset eilen ensimmäistä kertaa. Sydän suli heti <3



Olli, vaikka onkin jo puolivuotias, on huomattavasti Ottoa ujompi ja suostuu kuvattavaksikin vain ystävänsä seurassa. Otto, pieni sähikäinen, tutustuu ihmisiin hetkessä  ja tuntuu jo nyt viihtyvän kameran edessä... Mutta kumpainenkin pikkuherroista kammoaa  kamerajalustaa, mistä syystä poikien kuvat on otettu hämyvalossa pelkällä käsivaralla.

P.S. Korupostaus luvassa pääsiäisen jälkeen.
 



perjantai 20. maaliskuuta 2015

Korukivet: Epidootti

Kivien maailmasta löytyy yhä vain uusia tuttavuuksia. En ollut koskaan ennen nähnyt epidoottia, ennen kuin bongasin sellaisen eräästä korukivipuodista. Ihastuin epidootin metsäiseen tuntuun, sen 'pehmeään', hennosti kimmeltävään  sammaleisuuteen. Tästä yksilöstä tahdon tehdä metsänhaltijattaren kaulakorun!

  Lasikiiltoista epidoottimineraalia esiintyy yleisesti metaformisissa kivilajeissa, esimerkiksi graniitissa. Puhtaassa muodossaan sitä käytetään jonkin verran korukivenä. Kiderakenteeltaan pitkulaisen mineraalin kovuus on mohsin asteikolla 6-7. Epidoottia voi löytää vihreän, keltaisen ja harmaan eri sävyissä, esiintyypä sitä jossakin päin maailmaa  täysin mustanakin.

  Kiviterapian mukaan epidootti on voimakas 'parantajakivi':  se nostaa energiatasoja, parantaa havainnointikykyä ja on avoimessa ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa ihmisen henkisten tasojen kanssa. Epidootin sanotaan olevan erikoisen hyvä apu negatiivisen energian ja negatiivisten mielialojen hälventämisessä. Näiden tilalle se tuo optimistista energialatausta ja hyvinvointia. Epidootti vie kantajansa lähelle luonnosta huokuvaa voimaa ja auttaa häntä sopeutumaan rauhalliseen, luonnolliseen elämänrytmiin. Enpäs osannut aavistaakaan, millaisen voimapakkauksen sain käsiini :)

**
Toivottelen blogissa pistäytyville ihanaa viikonvaihdetta
sekä huomista kevätpäiväntasausta! 
Ensi kerralla vuoron saavat taas korut. 


maanantai 16. maaliskuuta 2015

Pienet helmikirjotut

Tässä välissä innostuin kokeilemaan, miltä siemenhelmistä tehdyt abstraktit, kolmiulotteiset korut näyttäisivät... Ekat kokeilut ovat pelkkää sotkua, enkä ikinä tule esittelemään niitä täällä blogissa. Kokeilujen välillä tein korvakorut, kun piti vaan saada jotakin valmista aikaan...
Päätin tänä vuonna keskittyä koruilussa ihan vaan korumatskuilla leikkimiseen. Haluan pitää korujen tekemisen sellaisena mukavana, rentona puuhasteluna, jossa voin hypellä aiheesta ja materiaalista toiseen mieleni mukaan. Nytkin tartuin ihan hetken mielijohteesta siemenhelmiin, vaikka laatikoissa odottaisi puolivalmiita juttuja vaikka kuinka.


Mukavaa viikonalkua!

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Korukivet: Asteroidijaspis

Valitsin maaliskuun ensimmäiseksi korukiveksi mystisen asteroidijaspiksen...


Kiven kauniit, kehämäiset kuviot ovat mikrokiteistä kvartsia. Orbitaalien kiteytyminen on tapahtunut säännönmukaisesti sisältä ulospäin. Asteroidijaspista voi tavata hyvin monina värisävyinä, joista kauneimmaksi nousee mielestäni tämä sinertävä. Sävyssä on jotakin avaruudellista, taivaallista.
Kiven kovuus on hyvää korukiviluokkaa, Mohsin asteikolla 6.5-7. 


Kiviterapian mukaan asteroidijaspis lisää kantajansa hyvinvointia muistuttamalla elämään liittyvistä pienistä hyvistä asioista ja palauttamalla ajatukset takaisin maan pinnalle. Kivi auttaa ihmistä kehittämään myös ongelmanratkaisutaitojaan. 
*
Kivi hoitaa ihmistä kokonaisvaltaisesti ja suojaa kantajansa energioita stressaavissa tilanteissa.  
Asteroidijaspiksen sanotaan olevan 'hidas vaikuttaja'. Siksi kiveä tulee kantaa mukanaan pitkiä aikoja kerrallaan.
*
Oih, aloin pitää asteroidijaspiksesta nyt entistä enemmän...  Minun täytyy ehdottomasti etsiä itselleni oma 'käyttöasteroidi', sillä tämä yksilö pääsi kuvauksen jälkeen takaisin rasiaansa odottamaan sopivaa hetkeä siirtyä elämässään eteenpäin...
*
Tämän postauksen myötä toivottelen teille ihanaa alkanutta maaliskuuta! 

torstai 26. helmikuuta 2015

Haastevastauksia ja kurkistus tulevaan


Anja-reginan aitasta tulla tupsahti jo hyvän aikaa sitten haaste kera viiden kivan kysymyksen.
Kiitoksia kovasti haasteesta, Anja! <3

Postauksen kuvituksena on tällä kertaa otos valmistumassa olevasta soutache-työstä. Nämä, jo pientä helmikirjontaa ympärilleen saaneet karneolikapussit ovat muotoutumassa korvakoruiksi.


Sitten itse haastekysymyksiin :

1. Mikä on talvella mieluisinta?
Rakastan aurinkoisia kevttalven hankiaisia! Hiihto- tai kävelyretki askelten tai suksen alla kestävällä hangella on yksi niistä asioista, joita muistelen kaivaten tällaisina lumettomina talvina. Ikävöin myös lumisten talvi-iltapäivien sinistä hämäryyttä...

2. Oletko viherpeukalo vai multasormi?
 Rakastan puutarhoja ja kasvimaita! Malttamattomana odotan jo kevättä. Minulla ei ole omaa puutarhaa, mutta saan toteuttaa 'puutarhaunelmiani' vanhempieni metsäpuutarhassa. Viime syksynä istutin satoja kukkasipuleita. Kevät on jännittävää aikaa: nouseeko mullasta jotakin vai ovatko myyrät käyneet herkuttelemassa 'talven' aikana. Odotettavissa on muun muassa vanhoja, 1600-luvulta peräisin olevia tulppaanilajikkeita... Niiden näkemistä odottelen erityisellä mielenkiinnolla!
Olenko viherpeukalo vai multasormi... Saanko olla molempia? <3

3. Näetkö usein unia?
Näen joka yö hyvin eläviä ja värikkäitä unia!

4. Mieluisin lemmikkisi?
Olen sekä kissa- että koiraihminen. Ja tässähän onkin nyt ihan oiva tilaisuus ilmoittaa pienestä iloisesta perheuutisesta:
Jotkut teistä saattavat muistaa, että Ossi-kissani menehtyi viime elokuussa. Se kaikkein akuutein suru on puolen vuoden aikana hälvennyt siinä määrin, että pystyimme harkitsemaan uuden kissan hankintaa. Metsään saapui tiistaina uusi perheenjäsen, harmaankirjava maatiaiskollin poika Okko! En ole häntä vielä tavannut, mutta kuulemani mukaan hän on kotiutunut erinomaisesti... Okko tulee varmasti esittäytymään myös blogin puolelle, todennäköisesti täällä.

5. Mikä olisit halunut olla isona?
Voi, unelmoin pikkuisena tyttönä monenlaisista ammateista ja seikkailuista! Joinakin päivinä halusin olla suosittu laulaja-taiteilija, ja heti kohta haaveilin tutkimusmatkailijan-, asianajajan-, leipurin, muotisuunnittelijan-, piirtäjän- tai kirjastonhoitajan urasta... Yksi haave säilyi kuitenkin muuttumattomana läpi lapsuus- ja nuoruusvuosien: halusin kiihkeästi kirjailijaksi.

Kiitokset Anja vielä ihanista kysymyksistä! Jätän haasteen vapaasti eteenpäin vietäväksi!



maanantai 23. helmikuuta 2015

Jostain se aina alkaa...

Heipa pitkästä aikaa!
Kamera on taas kotona, joten voin pitkästä aikaa päivitellä korublogiakin.


Päivityksen otsikko viittaa tietenkin näihin ikuisiin kokeiluihini. Tässä ensimmäinen filigraanitestaukseni, johon sain inspiraatiota Hienoimmat metallilankakorut -kirjasta. Riipus kuuluu  kategoriaan: 'kaunis - kunhan katsoo tarpeeksi kaukaa' :)

Ajattelin ottaa Korun ajan blogin taas eräänlaiseksi työpäiväkirjakseni: lisäilen kuvia myös näistä korukokeiluistani vähän tiuhempaan tahtiin kuin mitä tässä välillä tapahtui, ihan itseänikin varten: muistelointi ja 'taitojen kehittymisen seuraaminen' on paitsi antoisaa myös opettavaista...


Lapis latsuli -riipus on tehty hopeoidusta kuparilangasta. Tämä ensimmäinen, hyvin yksinkertainen malli on syntynyt periaatteella 'katsotaan mitä tästä tulee'. Hienoimmat metallilankakorut -kirjassa löytyisi monia malleja kokeiltavaksi, mutta minä en taida päästä eroon tästä tavastani soveltaa ja tehdä oman pääni mukaan...

 Ei tämä mennyt ihan strömsöläisittäin:  kieputteluista tuli aivan liian löysiä, sillä 0,4mm lanka on todella herkkää katkeamaan. Filigraania tehdessä pitäisi käyttää sopivaa voimaa ja oikeita langan asentoja ja ne ovat minulla hakusessa. Riipus olisi ihana säilyttää muistona, mutta suht arvokkaat lapikset ansaitsevat arvoisensa seuran. Kokeilu menee siis purkuun.


Korun aika alkaa päivittyä nyt tiuhempaan tahtiin. Seuraavaan kertaan, au revoir!


torstai 29. tammikuuta 2015

Korukivet: Phantom-kvartsi


  Valoa heijasteleva phantom on kivimaailman kaleidoskooppi...
 'kivikaleidoskooppi' syntyy kvartsikiteiden sulkiessa kivimateriaalin sisään erilaisia, kiven sisältä kajastavia mineraalisakkaumia. Erityisen hyvin mineraalikertymät näkyvät hiotussa kivessä. Tällaista kvartsimuodostelmaa kutsutaan nimellä phantom, eli aave.  Kun hiottua kiveä kääntelee, näkymä muuttuu taianomaisesti: jopa värisävy voi vaihdella sen mukaan, mistä kulmasta kiveä tarkastelee. 
Harmillista, että en löytänyt koneeltani nyt kuin tämän yhden kuvan. Lisään 'kuvakulmia' kivestä, kun saan järjestelmäkamerani taas käyttööni...

  Kiviterapiassa phantom-kvartsia pidetään universaalin tietoisuuden symbolina, eikä ihme: tässä kivessä on jotakin mystistä. 
Kiveä kannattaa kuljettaa mukana esimerkiksi silloin, kun haluaa lisäbuustausta sisäiseen kasvuun tai menneiden ikävyyksien unohtamiseen. Sen avulla saatamme löytää myös alitajunnassa piileskelevät viisautemme ja voimavaramme. Uskaliaimman arvion mukaan phantom voi vaikuttaa koko planeettamme hyvinvointiin...
**
Korunteko on alkanut varoen. Selkäkipu on poissa, luojalle kiitos.  Korupostauksia on siis tulossa heti kun kamera on jälleen käytössäni...
Toivottelen ihanaa viikonloppua! 




tiistai 20. tammikuuta 2015

Korukirja: Jodi Bombardier - Hienoimmat metallilankakorut

Aloitin uuden koruvuoden tutkimalla uutta, juuri painosta putkahtanutta korukirjaa. 

  Kirja esittelee 21 klassisen kaunista filigraanikorua työohjeineen.
 Tämän kirjan filigraanikoruissa liitoksia ei tehdä juottamalla vaan paksummasta metallilangasta tehdyt kuviot liitetään toisiinsa hyvin ohuella metallilangalla punoen.
  Kirjan alkuosassa on ainakin aloittelijoille hyvin tarpeellista tietoa korumetallilangoista ja tarvittavista työkaluista. Työt voi oikeastaan aloittaa heti, jos kotona sattuu olemaan metallilankaa, parit korupihdit, sivuleikkurit ja helmiä. Ainakaan koruntekijöiltä noita ei puutu, itseltäni löytyy harjoittelulankaa ruokailuvälinelaatikosta ja laskupinojen takaakin ;)

  Bombardier kiinnittää erityistä huomiota työvälineisiin ja niiden oikeanlaiseen käyttöön. Tässä yhteydessä voisin kertoa pienen vinkin omista työkalukokemuksistani: varsinkin leikkurien laatuun kannattaa satsata. Hyvät leikkurit tekevät työstä miellyttävää ja vaikuttavat todella paljon siihen, miltä lopullinen työ näyttää. Itse löysin muutama vuosi sitten elektroniikkaan tarkoitetut, hienoa jälkeä tekevät sivuleikkurit, enkä tulisi enää toimeen ilman niitä. 




  Kirjan alkuosasta löytyvät myös filigraanikoruissa käytettävien peruskuvioiden ja kieputtelujen ohjeet
Tämän kirjan myötä viime kesänä paikoilleen jumittuneet kieputteluharjoitukseni alkanevat uudestaan. Periaatteessa minun pitäisi osata nämä: esimerkiksi postauksen lopussa näkyvässä pöllökorussa käytettyä peruskieputtelua olen tehnyt useampaan otteeseen, mutta kun tulee aika saattaa se kauniiseen muotoon esimerkiksi kiven ympärille, tulee eteen tenkkapoo. Täytyy siis ottaa ohjekirja käyttöön tässäkin jutussa - viimeinkin. Tähän saakka olen edennyt kieputteluissa ihan mutu-tuntumalla.



   Kirjan 21 korumallin joukosta löytyy kaula- ja rannekoruja, korvakoruja, riipuksia, yksi sormusmallikin. Korumallit on jaettu kolmeen ryhmään niin, että 'alottelijat', 'keskitasoiset' ja 'taitavat tekijätkin' löytävät kirjasta itselleen sopivan haastavia malleja. Suorastaan ruhtinaallisen yksityiskohtaiset työohjeet houkuttelevat kokeiluihin. Olen joskus törmännyt korukirjoissa ylimalkaisesti kyhättyihin ja hankalasti seurattaviin ohjeisiin, mutta tässä kirjassa työohjeisiin on ihan oikeasti panostettu: 



   Korunteko on ollut itselläni nyt alkuvuonnakin ihan jäissä, joulun seutuun iskenyt (jo syksyllä itsestään varoitellut) selkäkipu oli niin kova, että en kyennyt kymmeneen päivään istumaan ollenkaan. Nyt alkaa helpottaa ja tietenkin tekisi mieli jo tarttua korupihteihin. Aloittelen varovasti tällä viikolla, muistan välillä venytellä ja notkistella lihaksia... Istuminen on pahasta. Ensi kuussa alkaa selkälihastreeni!

  Mutta takaisin aiheeseen - Arvatkaa vain, miten sormia jo syyhyttää päästä kokeilemaan... 
Ajattelin testata useampia kirjan malleja ja sitten heti sopivan paikan tullen ryhtyä varioimaan ja kehittelemään omia juttuja oppimani turvin. 


  Kerroin kirjasta jo tuolla kirjablogini puolella, mutta ehdottomasti se kuuluu myös tänne, korujen pariin.
Kiitän kustantajaa arvostelukappaleesta.

  Seuraava postaus tulee käsittelemään  korukiviä, mutta sitten pääsen toivottavasti jo koruntekoon.
Toivottelen kaikille blogissa piipahtaville hyvää viikonjatkoa ja inspiroivaa vuoden alkua! 

Jodi Bombardier: Hienoimmat metallilankakorut (Artisan Filigree: Wire-Wrapping Jewelry techniques and Projects, 2013)
Kustantaja: Minerva, 2015, 135 s.
Suomentanut Eva katajamäki
Alkuperäiskieli: englanti
Kustantajalta.

~~~~

Smaragdinvihreät korvakorut

Sain kuvattua nämä juhlavat korvakorut ennen kuin lähetin ne matkaan viime viikolla, kiitos ihanien valoisten päivien... Korujen ma...