lauantai 23. lokakuuta 2010

Valoa blogiin

Päivien lyhetessä ajattelin tuoda hieman valoa blogiini uuden, kirkkaamman ilmeen myötä. Halusin jatkaa samoilla, mahdollisimman yksinkertaisilla linjoilla kuin ennenkin ja valitsin simppeleistä simppeleimmän mallin. Näin vaaleina sivut näyttävät kuitenkin melkein autioilta, joten  lisään tuohon ylälaitaan jonkun logon tai kuvapahasen, kunhan joudan.

Mukavaa ja rentouttavaa viikonvaihdetta !

perjantai 22. lokakuuta 2010

Faunin lokakuu, October of a Faun



Tummahkoista, metallinhohtoisista makeanveden helmistä ja muutamasta jämähelmestä tekemäni pieni kaulakoru on  miltei höyhenen keveä.  Makeanveden helmien lisäksi mukana on fluoriittia, kordieriittia, ametriinia ja hopeoitua korumetallia. Lukko on sterling -hopeinen. Korun väriskaalasta tuli vaihteeksi melko tumma. Kuvaaminen oli tavallistakin työläämpää, olisiko johtunut tuosta korun yleistummuudesta vaiko pimeästä iltapäivästä - taas kerran.


Korua tehdessäni satuin kuulemaan pitkästä aikaa Claude Debussyn ihanan  preludin 'Faunin iltapäivä'. Musiikki johdatti minut miettimään, mitä faunit mahtavat puuhailla näin syksyllä. Luulen, että ne pitävät sadetta suurten puiden siimeksessä,  huokailevat kylmissään sammaliin kääriytyneinä suippokorvat rullalla, syövät puista tippuneita ylikypsiä  hedelmiä ja.... haaveilevat keväästä ;)
Debussyn Faunin iltapäivä  Rudolph Nureyev'in tanssimana löytyy esimerkiksi  täältä



Tummahkojen värien jälkeen on mukava siirtyä valoisiin sävyihin suunnittelun alla olevan kaulakorun myötä.

Edit. Lisäsin hieman kirkkaampia kuvia eilisten illansuussa otettujen otosten lisäksi / tilalle.
Valoa riitti tänään.. ja kylmää myös. Turussa koettiin sekin syksyinen ihme, että rapakot pysyivät jäässä päivälläkin. Talvea ootellaan :)

Darkish  necklace with freshwater pearls, fluorite, cordierite, ametrine, silverplated metal and sterling silver.
I named this jewelry after Claude Debussy's composition 'Prelude to the Afternoon of a Faun'. I'm just wondering what the fauns do, when the fall comes ;)  Experience the Afternoon of a Faun with Rudolph Nureyev here

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Haaveita


Viime viikonloppuna etsiskelin korutarvikeliikkeistä mahdollisimman  luonnonmukaisiksi jätettyjä, vaaleita/ harmaansävyisiä pehmeämuotoisia  kiviä. Kyllähän niitä sitten jonkinlaisia löytyi, kun tarpeeksi kauan etsiskeli, mutta mieleeni hiipi taas 'vanha' haave saada työstettyä ihan omanlaisia  kivihelmiä suomalaista kivilajeista, kvartsiitista, hiekkakivistä, graniiteista. Tokihan osa näistä kivistä olisi kovuutensa vuoksi  haasteellisia työstettäviä, tiedän, mutta ainahan saa haaveilla. Kuulemieni /lukemieni tarinoiden perusteella alkuinnostus saattaisi tosin ehkä ihan pienesti hiipua, kun alkaisin tuota ihan oikeasti kokeilemaan ;)
Ainoat suomalaisesta kivestä tehdyt helmet, joihin olen korutarvikeliikkeissä törmännyt, ovat olleet ylämaan spektroliittia ja nekin oli myyjän mukaan jalostettu (hionta + poraus)  jossain päin  kaukomaita.
Suomalaisia korukivihiomoja kyllä löytyy, lienevät sitten kalliita ...




Ihan lähitulevaisuuden haaveena on oppia työstämään hopeaa. Parin viikon kuluttua aionkin ottaa härkää sarvista ja tutustua hopean saloihin vähän syvällisemmin... Pääsen pitkästä aikaa lähtemään maille, metsän keskelle, kunnon työtilojen ja muutaman hyvän työvälineen äärelle. Siellä tohtii paukutellakin  vähän enemmän kuin täällä kaupungissa. Toki olisi erittäin järkevää mennä hopeakurssille, oppia oikeat työmenetelmät heti, eikä kantapään kautta, mutta .. kokeileminen ja asioiden oppiminen ihan omaan tahtiin tuntuu nyt mukavammalta ratkaisulta.

Tein tänään pienen kaulakorunkin, mutta aurinko on jo maillaan, enkä näin ollen edes kokeile kuvaamista. Jää siis huomiseen...

perjantai 15. lokakuuta 2010

Syyskulta


Syksyn värit tuntuvat tunkevan nyt ihan väkisin koruihin. Yritin tänään välttää tietoisesti tietyn sävyisiä helmiä, mutta ei... Syyspaletilla viivyn yhä, tällä kertaa hivenen  kullanhohtoisemmissa sävyissä. Löysin korutarvikekätköistäni sinne tyystin unohtamiani  kultaan, vihreään ja ruskeaan vivahtavia makeanveden helmiä sekä sitriiniä, joista muutama pääsi nyt rannekoruun.


Koru muistuttaa viime postauksessa esittelemääni kaulakorua, mutta on sävyiltään hiukan siitä poikkeava. Koru koostuu makeanveden helmistä, sitriinistä, vesimelonikvartsista, pyriitistä ja soocho-jadesta. Välihelminä käytin taas pieniä hopeoituja renkaita, jotka mielestäni suoriutuvat tehtävästään ihan hyvin : ne erottavat helmet toisistaan ollen samalla kuitenkin melko huomaamattomia. Roiskin renkaita sinne tänne myös suurempina erinä. Lukko on balinhopeinen.






Sitriinimöhkäleeni, joita tähän koruun päätyi vain yksi kappale, vaikuttavat jotenkin puolivillaisilta. Pidän niistä kuitenkin, en vähiten siksi, että koska kivet eivät ole  tasavärisiä, voin olla (melko) varma, että se, mikä tuossa keltaisena hohtelee, on luonnollista sitriiniä, eikä esimerkiksi  kuumakäsiteltyä ametistia.

'Kuvausrekvisiittana' toimi kävelyretkellä taskuun poimimani ja sinne unohtamani tammenterho, joka oli jo muutamassa päivässä kuivunut ja haljennut. Palannen 'tammiteemaan'  vielä jossakin vaiheessa...

Autumn theme continues.
Bracelet with freshwater pearls, citrine, soocho jade, pyrite, watermelon quartz, silverplated metal and bali silver.

lauantai 9. lokakuuta 2010

Vaahteroita ja kalpeita sävyjä



Syksyn väreissä on tänä vuonna ollut jotakin hyvin lempeää. Johtuneeko tavallista korkeammista lämpötiloista. Ja kohta ruska on ohi, tuuli repii lehtiä armotta.... Aurajoen rannoilla näkyy silti vielä niitä vahvempiakin  sävyjä:  Eilen tarkkailin joen elämää näiden komeiden vaahteroiden alla. Syysväreihin pukeutuneet puut loivat siimekseensä ihmeellisen lempeää valoa, harmaasta päivästä huolimatta.  Rannan vanhimpia lehtipuita on hakattu alas. Niiden kannot nököttävät rantatörmän hämyssä ..  Luulen, että ne ovat menninkäisten salaisia piilopaikkoja :)

 Kaulakorusta löytyvät tämän syksyn lempeimmät sävyt:


Halusin tehdä korun mahdollisimman kuultavista ja kalpeista  materiaaleista ja 'maadoittaa' kokonaisuuden lisäämällä joitakin tummempia elementtejä. Koruun valkoituikin tästä syystä luonteeltaan erilaisia helmiä: greippi- ja melonikvartsia, soochojadea, tummia makeanvedenhelmiä ja minulle uusi materiaalituttavuus: kauniin rouhea pyriitti (jokaisen hyvin  tuntema 'katinkulta'). Lukko ja muut metalliosat ovat sterling-hopeaa.







Pale shades of  Autumn.
This necklace is inspired by the most delicate colors of this autumn: pale yellows, oranges and greens, as well as the fragile light shattered under fall colored maple trees.
The necklace is made of grapefruit and melon quartz, soocho jade, dark freshwater pearls, pyrite and sterling silver.

The colourful maple trees in pictures grow in Turku, along the Aurajoki river-bank.

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Leikisti kesä





Koruja tehdessä on mukava hyppiä tunnelmasta toiseen. Tämänkertainen kaulakoru on melkein kesäinen, isoista kivi-ja lasihelmistä tehty. Vaikka korun yleisolemus ei ole syksyisen 'jämäkkä' (niinkuin tähän vuodenaikaan kait jo pitäisi), sopi se kuitenkin vielä ihan mainiosti vaalean paitapuseron kaveriksi. Ja nythän on vielä melkein kesä...aurinkokin paistaa ;). Eikä tämä nyt muutenkaan niin tarkkaa ole..Jostain syystä sitä antaa itselleen turhia ohjeita, sellaisia   kuten : kun syksy tulee, värit tummenevat ja tunnelma muuttuu muutenkin ankeammaksi ;).
Nyt näitä kuvia katsellessa vasta huomaan, että kyllähän korusta syksynkin värejä löytyy..

Vaikka helmet ovat suuria, koru on kevyt. Ainoat vähän painavammat helmet ovat nuo onyksit ja vuorikristallit. Lisänä kevyttä, puristettua meripihkaa tumman hunajan värisenä, sekä  keväänvihreitä lasilaattoja, jotka myyjän mukaan olivat 'aitoa kristallia'  Tokihan jo ostaessani hinnankin perusteella tiesin, mitä tulisin postissa saamaan, mutta minusta nuo ovat kuitenkin ihan hauskoja lasiläpysköjä. Ostin helmet viime keväänä, kun suunnittelin jotakin vihreään teehen vivahtavaa viritelmää, joka sitten kuitenkin jäi  jostain syystä toteuttamatta.. Ehkä sekin suunnitelma toteutuu vielä jossakin muodossa.
Lukko on tällä kertaa magneettinen ja helmet kääräisty hopeoituun korumetalliin.

Seuraavalle kerralle on luvassa sitten vähän erilaisia tunnelmia taas...

Let's play it's summer again :)
For some reason I started to play with big, colorful beads and made this, almost summer-like necklace with onyx, rock crystal, amber, glass and silverplated metal.




torstai 30. syyskuuta 2010

Akaatteja ja karneoleja







Olen viime päivinä käyttänyt kesällä tekemääni, rouheahkoa rannekorua (linkki koruun).  Huomasin eilen, että voisihan sille tehdä kaulakorunkin kaveriksi, kun noita materiaalejakin vielä löytyy.
Korussa on erilaisia akaatteja, karneolia ja onyksia. Korun etuosaan lisäsin  yhden suurehkon picassojaspisovaalin. Kivien välejä pehmentävä ketju on hopeoitua ja lukko sterling-hopeaa. Mietin, laitanko koruun vielä jonkin sortin riipuksen, mutta taidan jättää korun pelkäksi nauhaksi tällä kertaa...

 Selailin viikonloppuna korutarvikeliikkeiden sivuja ja kylläpä moniin puoteihin onkin taas ilmestynyt mitä hienoimpia korukiviä. Jos en tekisi koruja, hankkisin noita ihanuuksia ihan vain ihaillakseni... Tällä kertaa en tosin etsinyt kiviä vaan puuta viime postauksessa mainitsemaani greippikvartsikoruun, joka itseasiassa oli jo valmiina ja vain  patinointia vailla.  Puisia korutarvikkeita  siis etsin, mutta hyvin vähän niitä on tarjolla. Tässä olisi minun mielestäni oivallinen idea jollekin pienelle puujalostusalan yrittäjällle. Suomi on puuta täynnä, mutta puiset korutarvikkeet (siis nekin vähät, jotka ylipäänsä löytyvät) tuodaan ulkomailta. Syynä ei voi olla suomalaisen puun suht pehmeä rakenne..tehdäänhän siitä huonekalujakin !  Ekologisille koruilutarvikkeille olisi aivan varmasti kysyntää... Designattuja helmiä, lukkoja... riipuksia.. kait tässä täytyy vuolemaan kohta opetella ;)

Necklace with agates and carnelian.
I made this bracelet last summer and  have worn it a lot lately. The bracelet, inspired by ancient beads and jewelry, is quite rough and  is made mostly of unfinished stones, but contains some polished shapes as well.  Now I wanted to have a necklace with similar style, but a bit less rough look.
 Necklace is quite short and is made of different kind of agates, carnelian, onyx,  picasso jasper, silverplated metal and sterling silver.

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Lasihelmipeli

Aurinkoinen sunnuntai... Pitkän kävelylenkin jälkeen istahdin työpöydän ääreen    ihailemaan korukiviä ja muita matskuja, 'ihan vaan hetkeksi'. Eipä siinä kulunut kun hetki, kun hamuilin jo pihtejä, lankoja ja muita tarvikkeita..ja aloin vääntää korua.

Siinä sitten tuli mieleen, että tehdäänpäs kerrankin näin päin : Kuvaan vain materiaalit, joista tämän päiväinen kaulakoru syntyy.Tekovaiheessa koruun tuli materiaalilisäyksiä. Sellaisia, jotka tekevät korusta oman yksilönsä.



Korun päämateriaalina on greippikvartsi, joka nimestään huolimatta ei ole luonnollinen kivi, vaan ihan ehtaa lasia. Näitä erilaisia imitaatiokvartseja löytyy monen värisinä ja nimisinä, useimmat niistä on nimetty jonkin hedelmän tai marjan mukaan. Imitaatiokvartsin hinta saattaa paikoin olla hyvinkin korkea, mikä pistää tietenkin miettimään, onko sen valmistusprosessissa jotakin todella erityistä....Nämä greipit sain tosin ihan mahdottoman edullisesti. Greippikvartsi  muistuttaa minusta hiukan rutiilikvartsia, mistä tulikin sitten  mieleen, että sitäkin kivilaatua saatetaan imitoida ja myydä aitona.. who knows.

Metallina käytin yksinomaan sterlinghopeaa, jonka ajattelin patinoida.
Valmiista korustakin tulee kuvaa jossakin vaiheessa...

This time I photographed only the materials today's necklace is made of:  imitation quartz (grapefruit quartz) and sterling silver.  I used some extra materials too, but they do not show in the pictures I took when I started the jewelry making session.  Picture of necklace will be shown afterwards..

perjantai 24. syyskuuta 2010

Mietteitä jälleen

Tämä ja ensi viikko ovat niin kiireisiä, että en taida ehtiä tekemään korun korua. Silti on mukava suunnitella...  Mitä tekee sitten, kun sitä aikaa taas on.
Viime päivinä olen mietiskellyt muun muassa sitä, miten saisin siirretyksi tavallisen suomalaisen mäntymetsän kaikkine ihanine väreineen  koruun siten, ettei lopputuloksesta tulisi raskasta tai muuten tukkoista. Värit, jotka luonnollisessa ympäristössään ovat keskenään täydellisessä harmoniassa, saattavat koruun tuotuna hyökätä toisiaan vastaan.



 
Menneellä viikolla olen miettinyt korusuunnitteluun liittyviä juttuja vähän yleisemmällä tasollakin. Sitä, kuinka rajallinen ilmaisumuoto korunteko loppujen lopuksi on. Pelkistyneimmilläänhän se on sitä, että liitetään eri materiaaleja toisiinsa joskus lyhyemmiksi, joskus vähän  pidemmiksi jonoiksi. Joskus tuntuu, että kaikki ideat on jo käytetty moneen kertaan, eikä mitään uutta yksinkertaisesti VOI enää kehittää. Tarinoita riittäisi kerrottavaksi, mutta keinot ovat vähissä. Syynä on tietenkin osittain se, että en ole tutustunut vielä kuin ehkä murto-osaan niistä menetelmistä, joilla tarinat saisi koruksi muutettua.  Toisaalta ilmaisun rajallisuus tuo koruiluun oman hienon vivahteensa. Luovuuden pitäisi herätä juuri silloin, kun käytössä olevien mahdollisuuksien määrä on minimissään.

Mutta entäs jos keikauttaisikin koko jutun päälaelleen... tärkeintä ei olisikaan lopputulos, eli se valmis, yksilöllinen koru, vaan  mietiskelystä, suunnittelusta ja kauniiden materiaalien parissa vietetystä ajasta ammennettu ilo. Vielä hienompaa  tietenkin olisi, jos tuosta prosessista syntyisi jotakin myös jaettavaksi, iloksi toisillekin.
  Korun tekoa voisi näin harrastajankin näkökulmasta katsoen verrata vaikkapa zen-kalligrafiaan, jossa yhtä ainoaa, 'täydellistä' siveltimen jälkeä harjoitetaan  joskus jopa koko ihmisikä. Ajatus tuntuu yhtä äkkiä jotenkin ihanalta ja vapauttavalta: voi olla, että ne sadat kaula- ja rannekorut, joita minäkin tämän harrastukseni aikana tulen tekemään, ovat harjoitusta.. harjoitusta vain.

Onkohan kukaan saanut koskaan aikaiseksi korua, josta sen  tekijä ajattelee: 'tässä korussa on kaikki se, mitä olen aina halunut koruillani kertoa. Se on siinä'.

tiistai 21. syyskuuta 2010

Rebel



 


Tein tämän savukvartsirannekorun vähän koruilusääntöjen vastaisesti, epämääräisellä linkityksellä ja  melkein puhkipatinoituneella hopeoidulla korumetallilangalla. On siellä hiukan ihan käsittelemätöntä kupariakin. Lukkopesänä pieni puinen riipus.

Bracelet with smokey quartz, rusted silverplated metal, wood and copper. This time I wanted the links to have an informal look.

perjantai 17. syyskuuta 2010

Aamuisia mietteitä - Simple things



  Vuorikristalli edustaa selkeyttä ja sen sanotaan kirkastavan ja tasapainottavan ajatuksia. Ranteessani koru tulee siis muistuttamaan  minua perusasioiden tärkeydestä. Siitä, että on syytä keskittyä olennaiseen. Että useimmat unelmat yleensä toteutuvat, kun  käärii hihansa ja toimii. Resepti unelmien toteuttamiseen on niin simppeli, että sitä ei aina haluaisi edes uskoa :)

  Olen tehnyt näitä vuorikristallisia rannekoruja muutamaankin otteeseen, mutta en koskaan ole saanut aikaiseksi kieputella moista itselleni. Nyt sen tein. Kiedoin suuret vuorikristallinugetit sterling -hopeaan ja lisäsin koruun balin hopeisen lukon.
Kuvasin korun aamulla, juuri ennen komeaa ukkosmyräkkää, yöllä jostain syystä usvaantuneen ikkunan läpi siivilöityneessä valossa. Tämä päivä taitaa mennäkin sateesta nauttiessa....;)

  Rock crystal is said to bring brightness and clarity to our perceptions. So, whenever I wear this bracelet, it will help me to focus on the main points of my dreams and everyday challenges...
Bracelet with rock crystal, sterling silver and bali silver.