Vietimme joulun hiljaisesti. Tapaninpäivänä iskenyt myrsky vei pikkuruisen metsäkylän sähköt ja puhelinyhteydet kahdeksi kokonaiseksi päiväksi. Vedentulo oli luonnollisesti poikki sekin, porakaivon pumpun hyydyttyä. Vettä saimme ihanilta naapureilta, kiitokset :).
Myrsky kaatoi pihasta muutaman ison puun. Onneksi yksikään ei osunut rakennuksiin...
Mutta olipahan kerrankin aikaa rauhoittua. Oli hyvä lueskella, kuunnella patteriradiota ja myrskytuulta.
Kuvissa on yksi tekemistäni joululahjoista. Pitkä kaulakääty, johon valikoitui 10 mm viistehiottuja, sekä kirkkaita että värjättyjä vuorikristalleja sekä sterling-hopeaa.
~~~~~~~~~~~~~~~~
~~~~~~~~~~~~~~~~
Talon nurkalta kaatui suuri kotikuusi, joka kiskaisi
mukaansa vierellä kasvaneen männyn. Kallion kaunis sammalpeite meni
samaan syssyyn...
~~~~~~~~~~~~~~~~
a very strong wind hit scandinavia during holidays and caused extensive power failures in electricity and phone networks. We spent two whole days without electricity, running water or phone. The storm ripped up several big trees by their roots in my parent's courtyard....
Long neckace seen in upper pictures is one of the Christmas presents I made this year. Rock crystal, dyed quartz and sterling silver. I wanted this necklace to look quite neutral so that it suits with several colors and outfits.
Hyvin yksinkertaisen, hopeisen riipuskorun taustalla on tarina kahdesta kuusta, jotka ovat yhdessä kiertäneet kotiplaneettaamme muinaisina aikoina.... Viehätyin kovasti tuosta uudesta, tänä syksynä julkaistusta teoriasta. Tutkijoiden mukaan toinen kuu oli pienempi ja kulki taivaankantta isompansa perässä. Nykyinen kuumme syntyi kahden kuun yhteentörmäyksestä noin 4 miljardia vuotta sitten.
Teoria kiinnitti huomioni myös siksi, että olen lapsesta asti nähnyt unia kahdesta, joskus useammastakin taivaalla lipuvasta kuusta. Uni on aivan varmasti universaali ja kummunnee kollektiivisesta piilotajunnasta. Minulle itselleni uni edustaa päiväsaikaan tapahtuneiden uusien ja yllättävien asioiden kohtaamista ja käsittelyä. Unelle on annettu mystisempiäkin selityksiä... Niiden mukaan kahden kuun näkeminen merkitsee muun muassa onnellisuutta, menestystä ja hyvinvointia.
Simppelin korun riipusosa syntyi kahdesta kevyestä sterling-hopeahelmestä. Suurempi, noin 16 mm kokoinen helmi on kauniisti satinoitu. Pienemmän pinta sen sijaan oli tylsän 'semikirkas'. En ryhtynyt helmeä vesihiomaankaan (mikä olisi tuonut riipukseen mukavaa kontrastia), vaan päinvastoin himmensin sitä kunnolla.
Suuri filigraaninen riipuspidin ja rodinoitu ketju tuovat sitten hivenen kontrastia kuiden himmeään hohtoon. Kaikki osat ovat sterling-hopeaa. Korun piti tulla blogiin vapaana, mutta sain kyselyn, olisiko minulla mitään valmiina... Koru meni syntymäpäivälahjaksi, joten voin laittaa kuvat blogiin jo nyt, ennen joulua.
Tykkään sen verran paljon tästä teemasta, että kahden kuun tarina saa varmasti jatkoa...
Käväisin Ursan sivuilla tätä kirjoitellessani, ja huomasin, että koko suomessa 'näkyy' tänään täydellinen kuunpimennys! Täällä länsirannikolla taivas on paksun pilven peitossa, mutta missä vain on kirkasta, niin kannattaa kipaista katselemaan taivaallista näytelmää...
Toivotan ihanaa, rauhallista viikonloppua!
~~~~~~~~~~~
Two Moons necklace was inspired by the new theory that the Earth may once have been orbited by two moons. Also my own dreams gave me some inspiration to do this little piece of jewellery. Short, simple neklace is made entirely of sterling silver.
Lämmin joulunalus meille tänä vuonna suotiin, ainakin säiden suhteen. Selailin viime joulukuun alussa kirjoittamiani postauksia.. kyllä sitä lunta silloin riitti, ihan melkein liiaksi asti! Tätä kirjoitellessa vesisade rummuttaa kattoa ja tuuli on hurja. Tänään en meinaa nenuani ulos laittaa :). Eilen paisteli aurinko ja sai maan kipinöimään vielä ihan syksyisissä väreissä.
Syntymäpäivälahjaksi tekemäni koru syntyi erikoisesti hiotuista
tiikerinsilmäkiehkuroista, joiden ympärille keräsin luonnollisen ja
lämpöisen sävyisiä kivihelmiä. Tiikerinsilmässä on pikkuisen
samaa hiljaista hehkua kuin joulukuun auringossa...
Tein korun sekatekniikalla: nahkanauhaa, kuparilankakieputusta,
ketjua... Itse asiassa tämä taitaa olla ihan ensimmäinen koru, jossa
olen nahkaa tällä tavoin käyttänyt. Avoimet kiehkurat oli todella hankala kiinnittää koruun. Kiven pinta on hienoksi kiillotettu ja siksi erittäin liukas.. Korun pitävyyden varmistamiseksi päädyin kiinnittämään nahkanauhan kiehkuroihin kaksoiskomponenttiliimalla.
Korussa on erilaisia jaspiksia, poltettua akaattia ja tiikerinsilmää, päällystettyä kuparia, messinkiketjua ja nahkaa. Koru on lyhyt ja lukko sijoittuu sivulle.
(Kuvien taustalla muinaista taidetta Aasiasta).
Necklace with swirly tiger eye pendants, jaspers, agates, leather, copper and brass.
Aanan ajatuksia -blogin Aana on muistanut minua tunnustuksella.... Lämmin kiitos! Ojennan leivoksen kaikille teille, joiden blogeja käyn kurkistelemassa... Kiitokset ihanista tuokioista inspiroivien kuvien ja tekstien parissa :)
Postaukset ovat viimeaikoina keskittyneet luonnon ihailuun...Korujakin syntyy, tilaustöinä tai omiksi lahjoiksi, jotka pääsevät kuviin vasta Joulun jälkeen. On mahdollista, että saan tehtyä muutaman vapaankin korun vielä ennen joulua. Kovasti eräs teema viehättää ja mietityttää. Toivottavasti saan materiaalit kasaan hyvissä ajoin ennen h-hetkeä..
Marras-joulukuun vaihde on pimeä, väritön ja ankea.. Näin ajattelen itsekin. Tuo lause mielessäni lähdin kameran kanssa kallioille etsimään pimeän
vuodenajan värejä. Ja kyllähän niitä vielä löytyy, kun katsoo tarkemmin.. kyykistelee ja möyrii sammalikossa ja suomättäillä. Lempeät vihreän, ruskean, okran ja harmaan sävyt ovat
vallanneet maiseman...
Late
fall is the darkest and most colorless time of year here in Finland. Nevertheless,
colors can still be found. There are countless kinds of sophisticated hues of greens, ochres, reds, browns...and I love them all!
Metsäkeijun helmet ~ Pearls of a fairy
Suopursu tuoksuu yhä. ~ Marsh tea smells like it was summer...
Malja syksylle! ~ a Toast to the autumn!
Auringon sytyttämät ~ the Sun lights ferns on fire
Olen viettänyt viikon 'metsässä' pitkästä, pitkästä aikaa. Metsäretkillä koetut tunnelmat tulevat aivan varmasti näkymään joissakin tulevissa koruissani. Niin käy aina.
Toivotan lämmintä, hyvää mieltä! Enää kuukausi ja sitten käännymme taas kohti aurinkoa :)
Pakkanen käväisi ja maalaili vesien pinnat. Jäätymisprosessi
käynnistyi vasta auringon noustessa, joten pääsin seuraamaan sitä alusta
lähtien. Ohuen ohut jääkalvo syntyi veden pinnalle hetkessä...
Vedenalinen maailma sai kevyen peiton... joka on pian taas poissa, sillä luvassa on lämmintä.
Näytti siltä, että veden jäätyminen aiheuttaa pienen pientä väreilyä ja aaltoilua jään reunan alueella. Se selittäisi omalta osaltaan noiden kauniiden
pintojen syntymisen....
Toivoin
että minulla olisi kahluusaappaat ja kalastajanhaalari. Olisin päässyt
onnettomalla zoomilla varustetun kamerarotiskoni kanssa vähän lähemmäs
tapahtumia, sillä jää kulki hassusti veden keskiosista kohti rantoja...
Ehkäpä talvi käy uudelleenkin kylässä.. Jouluksi olisi kiva saada lunta.
~~~~~~~~~~
Winter came by just for a few days and started to make art on the water...
Mieli siirtyi taas ainakin pieneksi hetkeksi hopeaan ja kirkkaisiin kiviin.
Tuike-rannekorun idea lähti keväällä hankkimistani Hill-Tribe-
hopeisista 'lumihiutaletähdistä', joita muotoilin hiukan tähän koruun sopivammiksi... Kiviksi valikoitui kauniita viistehiottuja vuorikristalleja ja
ametriineja, sekä pienen pieniä ametisteja. Muut osat ovat sterling-hopeaa.
Suuressa sterling-hopeisessa lukossa on kaunis kuviointi, jota kai
nimitetään 'juoksevaksi koiraksi'. Lukon 'riipus' koostuu
ametistirondelleista ja muutamasta Hill Tribe-hopeisesta
'tähtilumihiutaleesta'. Koru on n. 20 cm pituinen, (kiinni ollessa n
19,5 cm). Lukon riipus on pituudeltaan 1,8 cm. Koru on tehty juotetuin
lenkein. Sterling-hopean hopeapitoisuus on 92,5 %, hill tribe-hopean vastaava n. 97 %.
Koru ei ole enää vapaana.
Ajattelin tehdä tuikkeelle seuraksi vielä lyhyehkön ja keveän riipuskorun, mikäli materiaalit riittävät...
Blogi on saanut uusia lukijoita. sydämellinen tervetulotoivotus!
~~~~~~~~
Bracelet with rock crystal, ametrine, amethyst, sterling silver and hill tribe silver.
Blogin päivitystahti on nykyään kovin hidas. En kuitenkaan ole jättämässä tätä rakasta harrastusta, päinvastoin. Viime aikoina olen keskittynyt korujen tekemisen sijaan erilaisten korumateriaalien testailemiseen ja kokeiluihin. Tämä koru odotti valmistumistaan puolisentoista viikkoa.
Koru sai nimensä niistä tunnelmista, joita koin nähdessäni riipuskiven ensimmäistä kertaa. Kaunis sammalakaatti johdatti minut aamuiselle retkelle Kilimandsaron metsäisille alarinteille: ilma on hapekasta, kulkeminen helppoa. Metsä lukemattomine eläin- ja kasvilajeineen heräilee vastaanottamaan uutta päivää. Onneksi tuollaisille retkille pääsee aina kun haluaa.. mielikuvissaan.
Riipuksen ketjuosaan valitsin luonnollisen ja rauhallisen sävyisiä kivihelmiä: viistehiottua ja sileää savukvartsia, paint brush-jaspista, sekä ketjun etuosasta löytyvää pronsiittia.
Riipuskiven yläkulmassa on pieni ylimääräinen samentuma, joka näkyy parhaiten
kiven läpi katsottaessa. Samentuma häipyy näkyvistä melkeinpä täysin
korun ollessa pintaa vasten (ks. alakuvat).
Korun ketjuosuus on etuosaa lukuunottamatta kaksinkertainen. Korusta tuli jälleen kerran melko pitkä, n. 80 senttinen. Se ei kuitenkaan paina paljoa, sillä ketjutuksen kivihelmet ovat keveitä. Jätin korun tällä kertaa lukottomaksi, se sujahtaa vaivatta pään yli. Kieputukset ja riipuspidikkeen tein vintaj-kuparilangasta. Ihoystävälliseksi päällystetty lanka ja korun messinkiketju ovat kumpikin
nikkelittömiä. Riipuskiven koko on n. 4,2 x 4,2 cm. Koru ei ole enää vapaa.
~~~~~~~~~~~~~~~~
Misty Mountains necklace with moss agate, smoky quartz, paint bruss jasper, bronzite, vintaj copper and brass.
Pitkä paussi taas, jonka aikana sain tehtyä yhden korunkin. Tällä kertaa mieli suuntautui lämpimiin väreihin: halusin tehdä korun joka toimisi kuin kilpenä syksyn ja alkutalven viimoja vastaan... Ignis- kaulakoru syntyi akaatista, sammalenvihreän, vaalean ja puna-oranssin sävyisestä succor jaspis-riipuksesta, vintaj-kuparilangasta ja messinkiketjusta.
Minäkin tutustuin vihdoin tähän monen koruntekijän kehumaan vintaj-kuparilankaan, joka nikkelittömänä ja päällystettynä onkin mitä parhain korumateriaali, kauniin himmeäkiiltonen ja valmistajan mukaan myös erittäin ihoystävällinen.... Aluksi lankaa oli mahdottoman vaikea hallita, kun on tottunut vääntämään sitä suht napakkaa hopeaa. Kieputtelu piti siis opetella tämän langan kanssa vähän niinkuin alusta :).
n. 5 cm pituisessa Succor jaspis-riipuksessa on mukavan raikkaat värit ja selkeät muodot.. Liekkimäisen kiven olemus muistuttaa toisaalta kovasti myös Masai-heimon perinteisiä kilpiä. Korun teemaa mukaillen muotoilin riipuspidikkeenkin hieman 'liekkimäiseksi'. Korun ketju-osuus syntyi upeakiiltoisista raita-akaateista. Lukkokin korussa on, koska alun pitäen korusta piti tulla lyhyehkö, mutta innostuin jatkamaan ketjua niin, että siitä loppujen lopuksi tuli n. 88 senttinen. Lyhentääkin tätä ehkä voisi... Nikkelitön korumetallilukko sai kuitenkin jäädä, vaikkapa pieneksi koristeeksi kaulan sivulle.
Se on taas se vuodenaika, että kuvauksesta tulee yhtä taiteilua..Ylemmät kuvat on otettu iltasella kovan lisävalon avulla. Korun sävyt ovat kuvissa kuitenkin ihan luonnikkaat.
Koru ei ole enää vapaa.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Necklace with agate, succor jasper, brass and plated copper.
