Näytetään tekstit, joissa on tunniste hopeoitu korumetalli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hopeoitu korumetalli. Näytä kaikki tekstit

maanantai 16. elokuuta 2010

Tails on fire



Purin eilen pitkän ja värikkään kaulanauhan ja sain taas innokkeen leikitellä vähän värien kanssa. Olen pitänyt aina vahvan oranssinkeltaisen ja violetin yhdistelmästä, vaikka en sitä koskaan missään käytäkään. Juuri nyt, syyskesällä, tämän vahvan väriparin voi tavata tienpientareilla ja rannoilla, missä  rantakukka ja rantakuisma kukkivat rinnakkain. Näkymä on aina yhtä säväyttävä :). Päätin kokeilla väriparin toimivuutta tämän päiväisessä  rannekorussa.

 Koru on  testailukappale muutoinkin kuin väriensä puolesta. Tein ensin pätkät shaggy-ketjua, johon lisäsin materiaalia korupiikeillä sen kummemmin miettimättä. Ketjuosien välissä on muutama linkitetty ametisti ja puristettu meripihkakimpale ja päädyissä papuketjua. Korupiikeissä ametistia, vuorikristallia ja kordieriittia, puristettua meripihkaa sekä Swarovskin kristalleja (fire opal). Metalliosat ovat kaikki hopeoitua korumetallia, mikä omalta osaltaan aina helpottaa tällaisten 'kokeilujen' tekoa, koska huolta hopean hukkaanmenosta ei ole. Testaus tuottaa ehkä myöhemmin jotakin, johon sitä hopeaakin voi käyttää. Tämäkin versio tosin asettuu ranteeseen jo ihan hyvin.

torstai 29. heinäkuuta 2010

Namsikki



Lähdin pariksi viikoksi pois kaupungista, metsän keskelle. Asettumiseen on mennyt muutama päivä ja kun viimein avasin mukaan ottamani korutarvikeboksin, juolahti mieleen tehdä 'jotain erilaista'.  Esiin hypsähti  sydämellinen Namsikki, joka hetken mietittyään kertoi haluavansa  koralliriutoille sukeltelemaan ja niin sitten tapahtuikin.
Linkitin luonnollisen punaiset puukorallihelmet hopeoidulla kuparilla, joka mielestäni kelpaa tämän tyylisen korun materiaaliksi vallan hyvin. Namsikin uimarenkaana toimii balinhopeinen lukko. Lemmu itse on suuri, noin 4,5 cm pituinen resiininappi. Kevyenä materiaalina riipus vaati taakseen alapainotteisen tukirakenteen, jonka ansiosta se roikkuu topakasti oikeassa asennossa.
Koru on melko pitkä, sain upotettua siihen kaikki korallihelmeni. Ostin helmet ennen tätä nykyistä korallibuumia, joka tuntuu menneen jo vähän liian pitkälle. Suuret kivi- ja korutarviketukut kyllä vannovat hankkivansa ja myyvänsä vain kasvatettua korallia, mutta trendin laajuus ei voi olla vaikuttamatta laittoman korallibisneksen kasvuun. Eikä buumi näytä laantuvan vieläkään; koralli on mukana myös tämän syksyn ja ensi talven värikartoissa...

Lämpöennätyksiä on rikottu taas tänään...Namsikki ottaa uimarenkaansa ja lähtee riutalle bongailemaan komeita merilehmäuroita ja minä ... vain rannalle pötköttelemään :).

torstai 8. heinäkuuta 2010

Jotain pientä

Tänään aioin saattaa jo kauan suunnitelmissa olleen  kaulakoru-idean valmiiksi. Yritys oli ihan hyvä. Koru oli kiinnittämistä vaille valmis kun laskin sen 'lepäämään' ja menin keittämään kahvit. Palattuani korun ääreen huomasinkin, että eihän siinä ollutkaan yhtään haihtuvaistakaan siitä ajatuksesta, mihin pyrin. On se vaan hassu juttu tämä korujen värkkääminen... ei siinä muu auttanut kuin koru purkuun :). Siinä vaiheessa koko korutarvikekalustoni oli levitetty pitkin keittiötä ja vähän olohuonettakin, joten olihan minun 'pakko' saada edes jotakin aikaan ja kuvattua, olisipa se sitten mitä tahansa.  Löysin nämä viistehiotut säröakaatit ja tein pienen rannekorun.   Korussa on akaattien lisäksi myös kaksi fluoriittisydäntä. Kaikki metalliosat ovat hopeoituja.

 Akaattien kauneuden tajusin oikeastaan vasta korua kuvatessa. Vesivärimäisiä sävyjä ja läpikuultavaa herkkyyttä.. auringossa ne suorastaan loistavat. Yllätyin ihan oikeasti. Lokerikossaan näyttivät niin tummilta ja opaakeilta.