Takaisin kaupunkiin

Huomasin, että blogihiljaisuutta on kestänyt jo kymmenisen päivää. Tässä välissä olen palannut takaisin Turkuun, yrittänyt taas sopeutua tähän kaupunkielämään...


Koruja en ole tehnyt tänä vuonna vielä lainkaan. Koruiluun käyttämäni aika on mennyt kokonaisuudessaan tiedon hakemiseen,  työmenetelmiin tutustumiseen ja työkalujen (pienimuotoiseen) metsästykseen.  Olen vieläkin kuin Ihmemaan Liisa vaellellessani työkalujen maailmassa.. Kun  saa avattua yhden oven, sen takaa löytyy kymmenen uutta, vähintään yhtä mielenkiintoiselta näyttävää mahdollisuutta tutkittavaksi. Koruntekojuttuihin varaamani pienehkö budjetti asettaa omat rajoituksensa hankintoihin: hakuammuntoihin ei ole varaa ja ostoksia tehdään pikku hiljaa.  Se tosin sopii minulle ihan hyvin, sillä siten jää aikaa tutustua juttuihin kunnolla.

 Olen tehnyt juotosharjoituksia vanhalla hopeaketjun pätkällä. Pongasin tämän erinomaisen vinkin erään kultasepän tekemältä opetusvideolta.  Hopeaketjujen katkominen ja takaisin yhteenliittäminen voi kuulostaa hullun hommalta, mutta tämä harjoitus auttaa minua näkemään, miten juotoshopea ja koko systeemi käyttäytyy eri lämpötiloissa ja juotosajoilla.  Harjoittelulla toivon välttäväni ainakin kaikkein pahimmat aloittelijamokat, sitten kun alan juotella arvokkaampia materiaaleja..

Harjoitusten lomassa olen järjestänyt itselleni pysyvän työnurkkauksen. Jospa nyt oppisin olemaan levittelemättä korutarvikkeita ympäri kotia. Ei enää jalkapohjiin uppoavia hopealangan pätkiä, kiitos ;).

Löysin tänään nämä viimesyksynä hankkimani kokongit, eli silkkiperhosen toukkien valmistamat kotelokopat. Kokongi on siitä erikoinen rakennelma, että se voi sisältää jopa kilometrin pituisen, yhtäjaksoisen silkkisäikeen, jonka lujuus vastaa teräksen lujuutta. Melkoisia sitkeyden perikuvia siis nämä untuvaisilta maanmunilta näyttävät palloset :)  Kokongeista voisikin syntyä tämän vuoden ensimmäisen koru.  Kotelokoppia on käyttänyt koruissaan myös Marjo, joka on loihtinut  kokongeista upean korun.

Huomasin blogin saaneen hiljaisuuden aikanakin uusia lukijoita. Kiitoksia mielenkiinnostanne ja sydämellisesti tervetuloa lukijaksi!

Back in town! I arrived home in Turku City earlier this week. I don't have made jewelleries this year, but have been busy in searching for tools and materials for future use ..
 Those white balls in the pictures are silk worm cocoons I bought last year. A single cocoon can contain one silk fibre, wich can be more than 1 kilometer long. It's tensile strength is comparable with the strength of steel.  I will use these little ones in my next jewelry...

Potkua ja inspiraatiota uuteen vuoteen!

Enää muutama tunti tätä vuotta jäljellä. Kiitokset tästä runsaasta puolesta vuodesta, jonka olen saanut jakaa kanssanne näin blogin välityksellä. Toivon ensi vuoteenne paljon iloa, inspiraatiota, rakkautta, voimaa ja terveyttä .. Kaikkea sitä hyvää, mitä ajatella saattaa !

Olen viettänyt ihanan joulunajan tekemättä oikeastaan mitään koruihin liittyvää. Ideoita on toki syntynyt ja niistä jokusen olen merkinnyt muistiinkin.
 Muutamana hiljaisena iltana olen sukellellut kivien ihmeelliseen maailmaan... Löytänyt aarteita, joiden olemassaolosta olen tähän saakka ollut täysin tietämätön. Kivilajeja, mineraaleja, ihmeellisiä värejä ja muotoja... kaunokaisia, joista muutamaa odottelen saapuvaksi kaukomailta muutaman viikon kuluttua. Kovin pitkä on matka sieltä jostain Suomeen postin välityksellä.. Sieltä ne kuitenkin toivottavasti saapuvat, omaksi ja ehkäpä myös muiden iloksi.

Tämän postauksen kuvissa on sisarenpojilta joululahjaksi saamiani, ihania voimakiviä, jotka he olivat käyneet valitsemassa Lofoteilta saakka. Näitä multa löytyykin sitten ens vuonna jokaisen taskun pohjalta ja laukkujen kätköistä silitettäväksi ;) Kiitos, pojat !

Ensi vuoden koruilusuunnitelmista sen verran, että jos Luoja suo, tekeminen jatkuu. Tarkoituksenani on rekisteröidä kevään mittaan myös oma nimileima.  Uusien korutekniikoitten opiskelu jatkunee. Innostus uuden oppimiseen on  kova :). Muutamia muitakin suunnitelmia on, mutta niistä lähemmin tuonnempana...

Rauhallista Joulunaikaa!

Merry Christmas!

Valoa kohti

Tämä päivä oli vuoden lyhin. Jouluun valmistautuessamme käännymme jo kohti kevättä.  Joidenkin laskentamallien mukaan jouluaattona saamme nauttia päivänvalosta jo minuutin kauemmin kuin tänään! :)

Tänä vuonna vuoden pimeintä hetkeä vietetään Raafaelin päivänä. Arkkienkeli Rafaelin on uskottu toimivan  muun muassa suojeluksen, ihmeiden, parantumisen, myötätunnon ja rakkauden lähettiläänä.

Valoisaa iltaa!

The winter solstice occurred today.  In north this day is the shortest day of the year. In Finland  22.12. is designated as a name day of Raafael (Raphael). This  reminded me of Archangel Raphael, who is said to be a very powerful guardian angel. He is also angel of healing, miracles, compassion and love. 

Tuomas toi Joulun

  

Tuomas tuli läpi metsien ja tuo Joulun mukanaan. Entisaikaan suurimmat joulukiireet oli tässä vaiheessa  jo saatettu päätökseen. Tuomaan päivä oli Kustaa Vilkunan Ajantiedon mukaan varattu suursiivouksen tekoon.  Sen jälkeen väki alkoi pikkuhiljaa rauhoittua joulunviettoon. Täällä Uudellamaalla ja Hämeessä tunnetaan sanonta 'Tuomaasta housut naulaan ja alkaa joulurauha.

Pihavalot saivat omat pipolakit eilisessä tuiskussa.

Tänään otettiin joulukoristelaatikot esiin. Vanha karvaturkkinen Joulu-ukko pääsi happihypylle  pitkän  kesäuinailun jälkeen. Hauska havaita, miten ukon naama rutistuu vuosi vuodelta yhä enemmän.  Kaikki vanhenevat, niin...). Kohta hän on rusina.

Toivottelen hyvää Tuomaanpäivää ja joulukiiruita.  Sydämellinen kiitos taas myös uusille lukijoille! <3

Edit: Ystävällisesti ilmoitettiin, että Tuomaan päivää vietetään 21.12.  Että sillleen..:D  Mutta hei, voihan se olla niinkin, että Tuomo oli tänä vuonna pikkuisen etuajassa ;)

Talventörröttäjät

Viedessäni tänään kauran- ja auringonkukansiemeniä lintujen ruokintapaikoille, seuraani pelmahti pari uskaliasta hömötiaista. Tiedän hömötiaisen olevan suhteellisen peloton lintunen, mutta näin läheistä tuttavuutta en ole heidän kanssaan päässyt ennen tekemään.. Juoksin hakemaan kameraa, toiveenani oli saada ikuistettua tuo herttainen uskalikko... Kun palasin, hömöt olivat (tietenkin) kadonneet..

Sain minä kuitenkin lintukuvan otettua: hämärässä napsaisin kuvan patiolle törrötttämään jääneistä kurjista, Joosuasta ja Kaalepista, jotka tuossa nököttäessään tuovat mieleeni lapsuudessa kuullun laulun aidalla palelevista vanhoista variksista ;).  Siinäpä odottelevat nyt kevättä, yhä paksunevan lumivaipan ympäröiminä....

  Hankin setin kaksipäisiä neulaviiloja. Nyt pääsen työstämään paremmin hankalammankin muotoisia pronssi- ja hopeajuttuja. Työvälinerepertuaarini kasvaa hitaasti, mutta varmasti :)

Ja nyt seuraa blogissani harvemmin nähty ruokareseptivinkki:

Testaan tänään mielenkiintoista Chilihillo-reseptiä, jonka löysin ihastuttavasta fanni ja kaneli -ruokablogista. Hillo on kuulema maukas seuralainen esimerkiksi kinkulle tai kalkkunalle. Kannattaa käydä tsekkaamassa tämä ja monet muut  ihanat reseptit!

Paperitähti

Eilen illalla mennessäni kahvinkeittoon, yllätyin kovin nähdessäni Isäni pöydän ääressä rustaamassa jotakin paperipinkan, saksien ja teippirullan kanssa. Lopputuloksena oli tämä uskomattoman kaunis tähti, joita kuulema ripustetaan täksi jouluksi ainakin muutamaan ikkunaan.
Jos joku on missannut kyseisen ohjelman (minä ainakin missasin), niin ohje löytyy tv1:n PS:n nettisivulta.  

Tällä hetkellä tämä kokeilutähtönen roikkuu ikkunassa vielä hivenen vaiheessaan teipillä kiinnitettynä, mutta saa kauniin kannattimen hopeoidusta ketjusta.

Kardemummaa, neilikkaa ja suklaata

Joulun mausteiset sävyt hyppäsivät tähän itselle tekemääni rannekoruun.Koruun etsiytyi jadea, punaista sammalkvartsia (todennäköisesti jonkinlainen imitaatiokivi) ja ruskeaa kiveä (jota puolestaan veikkaan jonkin sortin jaspikseksi), sekä patinoitua sterling-hopeaa. Otin kuvat ennen kierteiden siistimistä, joten törröttäviä hopealangan pätkiä näkyy vielä siellä täällä.

Bracelet with a hint of Christmas flavour. Red moss quartz, jasper, jade and oxidized sterling-silver.

 Sääennustuksen mukaan lumityöt loppuivat tällä erää. Luvassa on siis kauniita, kirpakoita pakkasilmoja...
Poistin tänään viimeisiä, kulkuteiden tukkeena olleita lumia lapion, glögin ja suklaan voimin... Ruumiillinen työ ulkona aurinkoisessa talvisäässä on ihanaa :)

 Jäin metsään hieman pidemmäksi aikaa kun olin suunnitellut.  Talonväki on nyrjäytellyt selkiään ja jalkojaan, joten olen autellut talonpitoon liittyvissä välttämättömissä  töissä.  Tietenkin vain niiltä osin, minkä olen taitanut ja pystynyt. Onneksi tällaiset järjestelyt ovat osaltani mahdollisia...

Blogi on saanut taas muutamia uusia lukijoita. Sydämellinen kiitos! :)

Ensimmäinen riipus - First pendant

Joululahjakorujen teon ja lumenluonnin välissä ehdin tehdä tämän ensimmäisen riipuskokeiluni ainakin semivalmiiksi.  Riipus on ehkä vähän liian särmikäs, vaikka kulmia pyöristelinkin.. Nämä ovat taas niitä asioita, joita ei suunnitteluvaiheessa untuvikkona huomaa. Silti, ei riipus veitsenteräväkään ole. Koru kaipaa vielä työstämistä. Huomasin, etten ole hankkinut tarpeeksi hienoa hiontapaperia viimeistelyyn, joten hionnatkin jatkuvat tästä vielä. Lisäksi erityisesti tuo yläosa kaipaisi jopa uudelleenmuotoilua...

Laitoin peuran  kuvauksen ajaksi vanhaan, patinoituneeseen pronssiketjuun. Se saa myöhemmin hieman toisentyyppisen ripustuksen ja ehkä seuraakin.
Riipuksen tekeminen oli ja on kaiken kaikkiaan oikein mukavaa puuhaa, joten jatkoa seuraa tämänkin kokeilun jälkeen.

Päätin, että tartun hopeaan tämän kaltaisissa töissä vasta sen jälkeen, kun olen oppinut muutamia perusjuttuja metallin työstämisestä.

This is my first pendant. The little deer is made of bronze. Pendant  is not completed yet, it still requires a lot of polishing...

 Kävin eilen umpihankikävelyllä metsässä ja otin muutaman kuvan lumisesta maisemasta. Tuskin koskaan olen nähnyt etelärannikolla yhtä paljon lunta joulukuun alussa. Synnyinseudullani Pohjois-Savossa tällaiset näkymät ovat melkoisen tavallisia jo marraskuussa (tai olivat ainakin silloin, kun minä olin lapsi).

Eilinen päivä oli hieno.. Metsät hohtelivat pastellimaista valoa.  Ensi yöksi on luvassa kova lumimyrsky..Lisää lunta, lisää lapioitavaa ;)

Onnellista itsenäisyyspäivän iltaa!

Liikun hiljaa runkojen lomassa,

en lakkaa ihmettelemästä

miten valtava on oravan hyppy.

Tuntuu metsän ja pihkan tuoksu:

männikön latvat tuulessa.

Risto Rasa