Practice, Practice, Practice
Kieputtelun saloihin tutustuminen vie mennessään niin, että uusia koruja ei ole syntynyt. Yhteen mielenkiintoiseen projektiinkin odottelen materiaaleja vasta saapuvaksi. Siitä sitten tuonnempana.
Uusi jig-apparaattini johdatti minut sivupoluille: Kieputtelumestareiden upeiden töiden pariin, joita olen ihaillut 'koruilu-urani' alusta saakka. Erityisen kiehtovia ovat riipusviritykset, joissa kapussi, eli sileä, reiätön kivi tai muu kappale suljetaan suorastaan järkyttävän kauniisti ja taitavasti hopea- tai muun metallilangan syleilyyn. Työ vaatii tarkkuutta ja näppäriä sormia. Mullahan niitä näppäriä sormia ei ole, mutta utelias olen näkemään, pystyisinkö saamaan edes 'jotakin' aikaan.
Koska olen aikoinani päättänyt, että kirjaan blogiin myös ne vähemmän onnistuneet yritelmät ja harjoitukset, niin laitan tämänkin framille: Päättelemätön riipuskokeilu.
Mahdollisimman yksinkertaisella tyylillä aloitellaan, tällä kertaa kiehkuroiden. Viides yritys, johon otin jo vintaj -langankin käyttöön, kun aattelin, että tästä tulisi jotain valmista omaan kaulaan. Mutta tuskinpa tulee. Alkuviritelmästä ei tullut vieläkään tarpeeksi napakkaa. Nyt tarvittaisiin ennen kaikkea niitä näppivoimia...
Kivi on spiderweb-akaattia, voisiko sen suomentaa vaikkapa seittiakaatiksi?
Tämäkin yritys tulee tietysti ihan harjoituksen vuoksi tehtyä loppuun, mutta nyt kutsuu sohva ja Komisario Brunetti!
Hauskaa keskiviikkoillan jatkoa! <3
~~~~~~~~~~
This is one of my very first pendant wrapping reheasals. I have decided that eventually I will beat this challenge ;)