Kurkkaus soutache-tekniikkaan ja vähän puotiasiaa

Pikkuinen korupuotini sulkee ovensa kesän ajaksi ja avautuu jälleen elokuussa, 4.8. 

Kiitokset ja hyvää kesää! <3 

Blogin päivitys jatkuu kesälläkin...

Uusin innostukseni koruilun saralla on soutache-kirjonta, jota olen parhaillaan opettelemassa. 

Soutache-tekniikkaa on käytetty kirjonnassa jo 1500-luvulta lähtien. Tuolloin nauhakirjontaa käytettiin vaatteiden, huonekalujen ja monien muiden esineiden koristeluun. Ja viime vuosina soutache on valloittanut koruilumaailman.

Löysin soutache-tekniikan etsiessäni tietoa kirjotuista koruista ja kertakaikkiaan ihastuin niihin huimiin taideteoksiin, joita tällä tekniikalla on saatu aikaan!

Homma saattaa näyttää helpolta, mutta tosiasiallisesti tekniikka on hidas ja tarkkuutta vaativa. Jokainen nauhakerros ommellaan kuvioon erikseen ja tietenkin mieluummin niin, että kuviosta tulee mahdollisimman siisti ja tasalaatuinen ( ja se ei ole helppoa ;)) Mutta uskon, että kun tekniikan oppii, vain mielikuvitus asettaa rajat sille, minkälaisia juttuja tällä systeemillä voi kehitellä.

Oikeasti soutachen pohjana käytetään tätä tarkoitusta varten suunniteltua pohjamateriaalia, mutta en raaskinut käyttää sitä näissä ensimmäisissä kokeiluissa. Tämä riipusaihio syntyy siis kovetetulle kanavakankaalle.
Soutache-erikoisnauhoja etsiskelin suomalaisista käsityöpuodeista hyvän tovin ja löysinkin muutamaa väriä...  Englannista sitten löysin mukavanoloisen 'nauhatoimittajan': heidän valikoimissaan eri värisävyjä on yli yhdeksääkymmentä. Soutachella voi siis melkeinpä maalailla ;)

Hauska nähdä, mitä tästä ekasta (useaan kertaan puretusta ja uudelleen ommellusta) kokeilusta syntyy! 

Toivottelen mukavaa helluntai-iltaa kaikille blogissa pistäytyjille!

Orkidea

Jatkoin aarrelaatikon tutkimista ja löysin nämä kauniit, viistehiotut  'Black Matrix' -kvartsit, jotka ovat odottaneet koruksi pääsyään jo jonkin aikaa...

Kvartsien kuviointi ja väritys muistuttivat niin kovasti erään (minulle nimeltä tuntemattoman) orkidealajikkeen terälehtien kuviointeja, että koru nimesi itse itsensä!  Oikeastaan ihmettelin korua tehdessäni, miksi tuon kukan kuva mielessäni väikkyi. Tajusin asian vasta myöhemmin, valmista korua katsellessani... Sen sijaan alitajunta oli 'nähnyt' yhteyden heti!

 Tein salpaosuudesta mahdollisimman kapean lukon käytön helpottamiseksi.

Koruun löytyi myös tunnelmaan sopiva, käsintaottu ja patinoitu Sterling-hopeainen salpalukko, jossa on lisämausteena mukavaa käsityön leimaa.

Ilta-aurinko sai kvartsit loistamaan

Koru on kiinni ollessaan noin 19,5 cm pituinen. Suurimmat kvartsit ovat kooltaan 12 x 10 millisiä. Mukana on myös makeanveden helmiä, Swarovskin kristallia ja yksi Balinhopeinen, patinoitu helmi  (hopeapitoisuus vähintään 92,5 %).  Muu metalli on kaikkinensa sterling-hopeaa.

Tein rannekorun seuraan yksinkertaiset korvakorut kvartsin tummimmista sävyistä. Korvakoruissa helmien koko on noin 10 x 8 mm. Rannekoru on  vapaana ja löytyy puodista sieltä hopeakorujen puolelta.

Seuraavaksi vielä  tärkeää tietoa lukosta:  Koska lukossa on kaksoiskiinnitys ja se on kovin, kovin koristeellinen, sen  kiinnittäminen ja avaaminen ranteella vaatii hiukan (noin sentin verran) normaalia enemmän tilaa. Näin salpa kulkee lukkopesän keskustan läpi mahdollisimman vaivattomasti. Otathan tämän huomioon, jos koru kiinnostaa sinua. Voin säätää korun pituutta pyydettäessä.
 Koru on mielestäni ihanteellisin hänelle, joka ei pidä aivan ihonmyötäisistä, tiukoista rannekoruista.

Varjossa helmet hohtavat hillitymmin

Toivottelen huomiseksi lämpöistä ja mukavaa kesäsunnuntaita!