maanantai 28. helmikuuta 2011

Oskareita odotellessa

Sain tehtyä viikonlopun aikana peräti yhdet korvakorut ja nekin valmistuivat ihan justiin, Oscar-gaalan alkamista odotellessa.. Viimeisistä korvakoruista on vierähtänyt sen verran aikaa, että olin unohtanut, miten mukavaa näitä on tehdä. Nimesin korut mutkattomasti Oscareiksi ;) Korut ovat noin 10 cm pituiset ja muodoltaan erittäin 'hoikat'.



Korvakorujen kristallihelmet ovat peräisin äidiltäni,  kymmeniä vuosia vanhasta rintarossista, jota hän ei sanomansa mukaan osannut käyttää. Vanha, ehkä hiukan liian klumeruurinen koru oli helpompi purkaa, kun siihen oli oikein lupa ja suositus.  Purin korun tänään ja puhdistin pölyttyneet helmet. Neljä hienoa helmeä päätyi Oscar-koruihin. Vintage-helmien seuraksi valitsin akvamariinipisarat. Korujen päitä koristavat ketjutupsut ovat hopeoituja, johtuen siitä yksinkertaisesta syystä, ettei varastostani löytynyt sopivan hentoa hopeaketjua. Muu metalli on sterling-hopeaa. Korvakorujen kiinnityssysteemi on lukittavaa mallia. 

'Roikkukuvat' epäonnistuivat nyt niin, että palajan niiden kanssa huomenissa . Nyt soffalle ihastelemaan pukuloistoa ja glamouria ;)



Oscar- earrings with vintage crystal beads, aquamarine, silverplated chain and sterling-silver.

torstai 24. helmikuuta 2011

Alakoulumatematiikkaa ja kivien kääntelyä

Vaihdoin royal sahara jasper-korun hentoakin hennommat ja siksi vähän epävarmat rakenteet kestävämpiin.
Muutos antoi mahdollisuuden vielä muuhunkin 'säätelyyn'...




Säädösten mukaan myytäväksi tarkoitetut, yli 10 g hopeaa sisältävät korut täytyy varustaa nimi- ja pitoisuusleimoin. Koska nimileimoja ei myönnetä yksityishenkilöille, laskin koruun kuluneen hopean määrän löytämälläni 'laskimella'. Laskutoimitusten tulokseksi sain noin 9 grammaa sterling-hopeaa, kun en ottanut huomioon tuota kevyehköä, taottua jatkoketjua, jonka paino jäi minulle arvoitukseksi. 1 cm pituisen lukon painoksi arvioin netistä löytämieni tietojen perusteella n. 1 g.  Poistan korusta vielä pari helmeä ja lyhennän jatkoketjua, jolloin saan hopeamäärän säädösten mukaiseksi.  Tämän jälkeen koru on vapaa myytäväksi.





Ja ettei postaus olisi kokonaan vanhan kertausta, laitan loppuun pari  kuvaa kivestä, johon satuin eräänä iltana törmäämään ..  Kyseessä on läpikuultava, höyhenkuvioinen, n. 6 cm pituinen kalsedoni, joka herttaisuudellaan kiinnitti huomioni ja sai minut poimimaan sen talteen. Kiven untuvamainen sisärakenne näkyy pienestä,  pinnalle saakka ulottuvasta ilmaontelosta. Olen jo hiukan suunnitellut, minkälaiseen koruun höyhen päätyy.. Ylempi kuva  näyttää kiven oikeassa sävyssään, alakuva on otettu ilta-aurinkoa vasten.




Tuo 'kivien kääntely' on harrastuksena jännittävä :)  Aarteenetsimisiltojen aikana voin käydä läpi tuhansia ja taas tuhansia  kiviä, eikä silmään osu yhtään sellaista, jota haluaisin lähemmin tarkastella.  Ja mitä useampia kiviä kääntelen, sitä krantummaksi huomaan muuttuvani sen suhteen, mitkä kivet puhuttelevat minua henkilökohtaisella tasolla. Kiven ei tarvitse olla erikoisuus, ei aina edes kaunis.. siinä täytyy vain olla jotakin sellaista sanoilla selittämätöntä, joka pysäyttää. Voiko kivillä olla sanoma? Minun mielestäni voi.
Harrastukseni myötä kivituntemuksenikin on lisääntynyt, mutta kaipaan vielä paljon harjoitusta silläkin saralla...

I modified the necklace I made a while ago, because the links vere too fragile.  The last pictures show a delicate featherlike chalcedony I found..