Korukivet: malakiitti

Voimakkaan vihreää, hiottuna erikoisen raidallisuutensa paljastavaa malakiittia syntyy maaperässä kuparimalmien muuttumistuloksena.  Malakiitin nimi juontaa kreikankielen salasta 'malakos', joka tarkoittaa pehmeää. Kovuudeltaan kivi kylläkin asettuu korukivien keskikastiin ja hioutuu hyvin, mikä on yksi syy siihen että juuri tätä kaunista kiveä on käytetty ja yhä edelleen käytetään monien hienostuneiden koriste-esineiden ja  korujen raaka-aineena.

 Näissä kuvissa esittelen hieman erikoisemmin viimeistellyn malakiitin. Normaalisti kivi hiotaan mahdollisimman sileäksi, jotta sen kuviointi tulisi esiin, mutta tässä kiven pinta on jätetty rouheaksi (engl. druzy). Minulle tuli salamannopea flash back lapsuuteen nähdessäni  tämän kiviparin: muistin äitini pronssisen, 1970-luvulla tehdyn kaulakorun, jonka koristuksena on rouheaksi jätettyä malakiittia.  Ihailin korua jo silloin lapsena aivan mielettömästi, erityisesti sen huikeaa vihreää sävyä ja valon leikkiä kiven rosoisella pinnalla.

Malakiitti oli yksi muinaisten egyptiläisten käyttämistä koru- ja koristekivistä. Kivi liittyy läheisesti egyptiläisten jo hyvin varhaisessa historiassaan palvomaan taivaanjumalatar Hathoriin, jota kutsuttiin myös tähtien jumalattareksi. Hathor edusti  Faaraoiden egyptissä äitiyttä, iloa, musiikkia, tanssia, rakkautta ja romatiikkaa...

 Jumalatar yhdistettiin tuon kaiken muun hyvän ohella myös turkoosiin, malakiittiin, kultaan ja kupariin. Hän oli kaikkien näiden arvokkaiden materiaalien valtiatar.

Kiviterapiassa malakiitin sanotaan olevan rauhoittava ja henkistä energiaa maadoittava kivi, auttavan unettomuudessa ja synnytyksissä, helpottavan astman oireita.